Kansalliset gerontologian päivät järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtuma on suomalaisen gerontologisen tutkimuksen esittäytymistilaisuus. Päivillä käydään tutkijoiden ja käytännön vanhustyöntekijöiden välistä vuoropuhelua. Tänä vuonna päivien teemana on Onnistuneesti ikääntyvä yhteiskunta. Päivien järjestelyistä vastaa Lapin yliopisto yhteistyössä neljän alan tieteellisen seuran ja Oulun yliopiston kanssa.

Vanhenemisen tutkimus laajenee
Vanhenemisen tutkimus eli gerontologia on yksi nopeimmin laajenevista tieteenaloista. Nykyisin gerontologisen tiedon arvioidaan kaksinkertaistuvan joka viides vuosi. Monitieteisen gerontologian keskeinen tavoite on oppia ymmärtämään vanhenemisen biologisia, psykologisia ja sosiaalisia prosesseja sekä tuntemaan ikääntymiseen liittyvien sairauksien erityispiirteitä ja niiden hoitoa. Gerontologinen tutkimus pyrkii luomaan optimaaliset edellytykset hyvälle vanhenemiselle ja vanhuudelle. Viime vuosina on ollut selvästi havaittavissa tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön ikääntymispolitiikassa ja ammatillisessa vanhustyössä.

Suomessa gerontologinen tutkimus käynnistyi varsinaisesti vasta 1940-luvun lopulla. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana suomalainen vanhenemisen tutkimus on yltänyt jo kansainväliselle tasolle. Perinteisesti vanhenemisen tutkimus on sisältänyt biologisen, geriatrisen ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen. Nykyisin gerontologinen tutkimus on suuntautunut myös psyykkisten vanhuusmuutosten sekä kulttuurin, liikunnan, terveyden ja ikääntymisen välisten suhteiden tarkasteluun. Suomen yliopistoissa ovat edustettuina biogerontologian, geriatrian, terveysgerontologian, liikuntagerontologian sekä sosiaaligerontologian professuurit. Oulun yliopistossa on geriatrian professuuri ja Lapin yliopistossa sosiaaligerontologian professuuri.

Pidentynyt elinaika jäsentää elämänkulkua uudelleen
Suomalaisten elinajan odote eli keskimääräinen elinaika on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana yli kolmella kymmenellä vuodella. Nykyisin suomalainen mies elää keskimäärin 75 ja nainen 82 vuotta. Elinajan piteneminen on merkinnyt mm. sitä, että ihmisen elämänkulku on jäsentynyt uudelleen. Vanhenemisen tutkimuksessa määritetään vanhuuden rajaksi 85 vuotta. Kun suomalaiset jättävät työelämän keskimäärin 60-vuotiaina, jää työn ja vanhuuden väliin 25 vuotta kestävä uusi elämänjakso, jota kutsutaan kolmanneksi iäksi. Suomessa on vuonna 2005 EU:n vanhin työvoima, mikä tarkoittaa sitä, että 31 % työvoimasta on yli 50-vuotiaita. Gerontologisessa tutkimuksessa keskitytäänkin näihin kolmeen vanhenemisen jaksoon: ikääntyviin työntekijöihin, kolmanteen ikään ja varsinaiseen vanhuuteen.

Lapin yliopistolla järjestettävillä viidensillä gerontologian päivillä on neljä pääluentoa, joissa käsitellään vanhenemista ja vanhuutta biologiselta, psykologiselta ja sosiologiselta kannalta. Puheenuvoroissa käsitellään myös vanhenemisen ja sairauksien välistä yhteyttä. Luentojen lisäksi päivien aikana työskentelee yhteensä 17 teemaryhmää. Viidensistä gerontologian päivistä on tulossa historiansa suurimmat, sillä päivien aikana gerontologiasta kuullaan kaikkiaan noin 140 puheenvuoroa. Osanottajien määrä nousee reilusti yli 400 henkilön.

V Gerontologian päivien ohjelma nettisivuillamme:
http://www.ulapland.fi/?deptid=13756

Lisätietoja konferenssin sisällöstä antavat:
- Professori Simo Koskinen, Puh. 040-762 5490
- Projektipäällikkö Jouni Piekkari, Puh. 040-739 1964

Lisätietoja käytännön järjestelyistä antaa:
- Marja-Leena Porsanger, Kongressikoordinaattori
puh. 016 - 341 2799 tai 040 - 721 8260
- - -
LaY/Viestintä/ot