Rovaniemellä järjestetään viikonloppuna vuonna 1984 Lapin korkeakoulussa varanotaaritutkinnon opinnot aloittaneiden varanotaarien tapaaminen. Varanotaarit kokoontuvat perjantaina Lapin yliopistossa ja lauantaina Rovaniemen hovioikeudessa.
Lapin korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa käynnistyi syksyllä 1984 kertaluonteisena toteutettu varanotaarin tutkintoon valmistava kolmivuotinen koulutus avoimena korkeakouluopetuksena. Koulutukseen haki 738 henkilöä, joista opintoihin valittiin 75. Lopulliseen valintaan liittyvän kynnystentin Suomen Oikeusjärjestelmä -opintojakson suoritti valituista 68 opiskelijaa, joista 65 suoritti varanotaarin tutkinnon.
Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon varanotaareista on suorittanut 10 henkilöä ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon 2 henkilöä. Varatuomarin arvon oikeustieteen kandidaateista on saanut neljä henkilöä.
Opintopolku kansakoulusta varatuomariksi
Varanotaarikoulutuksen aloittaminen sai osakseen kielteistä julkisuutta. Epäiltiin, että menestyvätkö jo työelämässä mukana olevat yli 25-vuotiaat oikeustieteen opinnoissa ilman pääsykoetta ja onko tutkinto verrattavissa Turun ja Helsingin oikeustieteellisten tiedekuntien vastaaviin tutkintoihin.
| - Kiista koulutukseen valittujen valintaperusteista kuumeni jopa siinä määrin, että asiasta tehtiin kantelu oikeusasiamiehelle. Kiistaa aiheutti myöhemmin myös koulutuksesta valmistuneiden varanotaarien valinta opiskelijaksi oikeustieteiden kandidaatin koulutusohjelmaan Lapin korkeakoulun oikeustieteiden osastoon, muistelee koulutuksessa mukana ollut oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, esittelijä Marjatta Jaakkola. |
 |
Marjatta Jaakkolan mukaan opiskelijoiden keskuudessa yhteishenki oli kuitenkin hyvä. Jaakkolan oma opintoputki ja työura ovat kuvaava esimerkki siitä millaisen väylän varanotaarin räätälöity koulutus mahdollisti työelämässä jo toimivalle henkilölle. Jaakkola työskenteli koulutuksen ajan Lapin korkeakoulun oikeustieteiden osastossa eri tehtävissä.
- Synnyin syrjäkylällä, joten etäisyyksien ja taloudellisten syiden vuoksi minulla ei ollut tilaisuutta kouluttautua perinteisiä opintopolkuja. Sain kansakoulun päästökirjan vuonna 1970. Merkantin tutkinnon suoritin Lapin kauppaoppilaitoksessa vuonna 1972 ja merkonomin tutkinnon vuonna 1977. Varanotaariksi valmistuin Lapin korkeakoulusta vuonna 1987 ja oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1994. Tuomioistuinharjoittelun suoritin vuosina 1995-1996 ja varatuomarin arvon sain vuonna 1996, Jaakkola muistelee koulutustaan.
Työurallaan Jaakkola on toiminut erilaisissa toimistotehtävissä ja oikeustieteellisen koulutuksen jälkeen notaarina, pankkilakimiehenä, amanuenssina, yliassistenttina ja esittelijänä. Lapin korkeakoulun/yliopiston palveluksessa hän oli vuosina 1979-1999.
Marjatta Jaakkolan pitkä ja sitkeä kouluttautuminen palkittiin kun hänet valittiin 71 hakijan joukosta vuonna 1999 esittelijäksi Rovaniemen maistraatin holhoustoimen yksikköön. Hänen työhönsä kuuluu edunvalvontaan liittyvät asiat, joista tärkeimmät osa-alueet ovat edunvalvojan määräämistä koskevat asiat, lupa-asiat ja tilintarkastusta koskevat asiat. Tämän lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluvat julkisen notaarin ja -kaupanvahvistajan tehtävät sekä isyyden vahvistamista koskevat asiat jne.
Jaakkolan toimenkuva on juridisesti hyvin laaja - päivittäiset tehtävät saattavat kattaa kannanottoja jopa ruumisarkkuasioista isyyksien vahvistamiseen. Jaakkola kertoo toimineensa myös avustajana lukuisten yksityisten henkilöiden lukuun juridisen ammattitaidon ylläpitämiseksi.
Marjatta Jaakkola on opiskellut työn ohessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1984 vuoteen 1994. Työn ohessa suoritettu oikeustieteen kandidaatin tutkinto vaati minuuttiaikataulua useiden vuosien ajan, joten työ opetti kurinalaisuutta ja organisointikykyä. Esimerkiksi tutkintoon liittyvän tutkielmansa hän teki vuosilomansa aikana. Työn ohessa suoritettua opintoputkea hän pitää jälkikäteen ehdottamasta oikeana valintana.
- Olen saanut onnekseni opiskella oikeustieteitä työn ohessa kymmenisen vuotta. Juridiikka on aina kiinnostanut minua ja esimerkiksi viime lomallani luin kaksi mielenkiintoista juridiikkaa käsittelevää kirjaa, vaikka pöydällä oli valittavana myös klassikkoteoksia, Jaakkola sanoo.
Koulutus räätälöitiin työelämän tarpeisiin
Lapin korkeakoulun varanotaarin koulutuksen lähtökohtana oli lisätä työelämässä mukana olevien ammattipätevyyttä. Koulutukseen valittiin henkilöitä oikeusapu- ja asianajotoimistoista, pankkien ja vakuutuslaitosten henkilökuntaa, työvoimatoimistojen henkilökuntaa sekä valtion tai kunnan palveluksessa olevia henkilöitä. Koulutukseen valitut olivat kaikki kotoisin Pohjois-Suomesta.
Sadan opintoviikon opinnot suoritettiin työn ohessa kolmena päivänä viikossa viikonloppuisin. Opinnot kestivät kolme vuotta. Opinnoissa käsiteltiin mm. julkiseen hallintoon sekä pankkien ja vakuutuslaitosten toimintaan liittyviä juridisia asioita. Opetuksen järjestämisestä käytännössä vastasi Lapin korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus.
Varanotaarin tutkintoa valmistelevaan työryhmään kuuluivat professori Pauli Koski, assistentti Marketta Juntunen ja juristi Kari Kiesiläinen. Opettajat tulivat Helsingin yliopistosta ja Lapin korkeakoulusta. Opettajina koulutuksessa toimivat mm. Risto Nuolimaa, Esko Linnakangas, Rauno Halttunen, Pertti Eilavaara, Jarno Tepora, Juhani Kaivola, Vesa Majamaa, Mirja Ylitalo, Markku Arponen, Marianne Wagner-Prenner, Sakari Laukkanen ja Birgitta Vehmas.
Lisätietoja:
Marjatta Jaakkola
Puhelin 040-512 9096
Teksti ja kuva: LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi