Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tällä viikolla järjestettävässä suomalais-japanilaisessa pohjoisen ympäristöntutkimuksen seminaarissa viritetään entistä tiiviimpää tutkimusyhteistyötä Suomen ja Japanin välille.
Aloitteen tutkimusyhteistyön tiivistämisestä teki Suomen Japanin-instituutti pari vuotta sitten.
– 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alussa suomalaiset tutkijat olivat aktiivisia Japaniin päin, tosin yhteistyö oli pitkälti yksittäisten tutkijoiden varassa. Suomen liityttyä Euroopan unioniin kiinnostus hiipui noin vuosikymmeneksi, mutta 2000-luvulle tultaessa kiinnostus virisi uudelleen, kertoo Suomen Japanin-instituutin johtaja Heikki Mäkipää.
Nyt tavoitteena on laajentaa ja systematisoida maiden välistä tutkimusyhteistyötä.
– Suomi ja Japani ovat korkean tiedeosaamisen maita, ja molempien maiden yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on tarjottavanaan laaja tieteenalakirjo. Suomalaisille erityinen hyöty on lisäksi se, että yhteistyöhön on valjastettu Japanin parhaimmat, kansainvälisesti arvostetut yliopistot, Mäkipää toteaa.
Lähtölaukauksena ympäristöntutkimus
Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa 3.–5. syyskuuta järjestettävä pohjoisen ympäristöntutkimuksen seminaari on lähtölaukaus entistä tiiviimmälle suomalais-japanilaiselle tutkimusyhteistyölle. Tavoitteena on luoda yhteisiä tutkimushankkeita ja -ohjelmia ensi alkuun metsätaloudesta ja biologisesta monimuotoisuudesta, maisemasta ja maankäytöstä, lumen- ja jääntutkimuksesta sekä pitkäaikaisseurannoista. Teemoja pohtii yhdessä parikymmentä suomalaista ja japanilaista tutkijaa.
– Esimerkiksi meidän toiveissamme olisi laajentaa yli kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopiston kanssa tehtyä yhteistyötä jään tutkimuksessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen tutkimukseen ja laajempaan ilmastonmuutoksen tutkimukseen, kertoo apulaisprofessori Kunio Shirasawa Hokkaidon yliopistosta.
Arktinen keskus on tehnyt yhteistyötä japanilaisten tutkimuslaitosten kanssa muun muassa jään tutkimuksessa ja alkuperäiskansoihin liittyvissä kysymyksissä. Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpään mukaan Suomen ja Japanin pohjoisosilla on monia taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia yhtäläisyyksiä, jotka luovat vankan pohjan tieteelliselle yhteistyölle.
– Molemmat alueet sijaitsevat pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ja alueilla on selkeät vuodenajat: kesät ovat kohtuullisen lämpimiä ja talvisin on pakkasta ja lunta ja meri jäätyy ainakin osittain. Lisäksi molemmilla alueilla asuu alkuperäiskansoja, Suomessa saamelaiset ja Japanissa ainut. Molempien rajanaapureina on Venäjä. Kulttuurit ovat erilaisia, mutta se on pelkästään hedelmällinen lähtökohta tutkimukselle, Kankaanpää toteaa.
Seminaarin yhteydessä kokoontuu myös JSPS:n (Japan Society for the Promotion of Science) suomalaisten alumnien yhdistys, joka kokoaa yhteen JSPS:n tuella Japanissa työskennelleitä suomalaisia tutkijoita.
– Pyrimme omalta osaltamme edistämään suomalaisten tutkijoiden yhteyksiä Japaniin kokoamalla ja välittämällä tietoa rahoituksesta ja ohjelmista, joiden kautta suomalaiset tutkijat voivat hakeutua Japaniin, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen, professori Matti Leppäranta Helsingin yliopistosta.
Seminaarin järjestävät Lapin yliopiston Arktinen keskus, Hokkaidon yliopisto ja Suomen Japanin-instituutti, ja sitä rahoittaa Suomen akatemia.
Lisätietoja:
Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää, p. 040 777 7825
Haastattelupyynnöt: Viestintä- ja kongressisihteeri Raija Kivilahti, p. 040 568 4890
LaY/ Viestintä & Arktinen keskus / Sari Väyrynen