Lapin yliopiston matkailututkimuksen ja kuntoutuksen oppiaineet sekä täydennyskoulutuskeskus järjestivät toukokuussa alueellisen seminaarin kuntoutuspalveluiden ja matkailun yhteistyön kehittämisestä. Seminaari oli ensimmäinen kuntoutusta ja matkailua yhdistävä seminaari Lapissa.

Seminaarissa perehdyttiin siihen, kuinka matkailuala voisi vastata nyky-yhteiskunnassa lisääntyvään henkisen ja fyysisen kuntoutuksen tarpeeseen ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseen. Seminaarin luennoitsijat olivat kuntoutuksen ja matkailun tutkijoita, käytännön asiantuntijoita ja matkailuyrittäjiä.

Mielekkääksi koettu kuntoutus tuloksellisinta
Seminaarin pääpuhuja, psykologian professori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta pohti sitä, miten maahan painunutta mieltä voi nostaa. Ojasen mukaan kuntoutuksessa mielekkyys on kaiken A ja O, sillä mielihyvä on kaiken oppimisenkin perusta.

Missä kuntoutus sitten pitäisi järjestää, jotta se olisi mielekästä ja antaisi parhaimmat tulokset? Lapin yliopiston kuntoutuksen ma. professori Aila Järvikoski kertoo, että nykyään kuntoutus pyritään tuomaan lähelle ihmisen arkipäivää, hänen työ- ja elinympäristöönsä.

Tosin ympäristön muutoksesta voi olla myös hyötyä kuntoutumisessa.

– Etenkin vammaisilla henkilöillä ja myös työpaikkojen työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa tavanomaisesta poikkeava ympäristö voi tukea kuntoutumista, sanoo kuntoutuksen ma. lehtori Marjo-Riitta Mattus Lapin yliopistosta.

Kuntoutusmatkailun tulevaisuuden mahdollisuudet
Matkailua ja kuntoutusta yhdistettäessä nousee kysymys, kuka tällaisen kuntoutuksen maksaa. Kelan asiantuntijalääkäri Paavo Rissasen mukaan Kela ei kustanna kuntoilua, kuntoremontteja, työpaikkojen työkykyä ylläpitävää toimintaa eikä uusinta uutta, työhyvinvointiin tähtäävää toimintaa.

Mielekäs kuntoutus saattaa kuitenkin olla jotain muuta kuin mitä laissa määrätään yhteiskunnan kustannettavaksi. Matkailun kulttuurintutkimuksen ma. professori Soile Veijolan mukaan kuntoutus voidaan nähdä esimerkiksi mielen ja ruumiin liikuttajana ja kuntoutuminen mielen ja ruumiin liikkumisena.

– Tällaiselle kuntouttavalle liikuntamatkailulle voisi hyvinkin olla kysyntää, Veijola mainitsee.

Monet kuntoutus- ja matkailupalveluita tarjoavat yritykset yhdistävätkin kuntoutusta ja matkailua omaperäisesti. Esimerkiksi Marketta Pajula-Boman on tarjonnut Beanaruoktu-huskyfarmillaan kuntouttamispalveluita pääasiassa saksalaisille ongelmanuorille ja palaute on ollut hyvää. Myös ylilääkäri Tarja Lahtela Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksesta kertoo kuntoutuksen olevan heillä paljon muutakin kuin fysioterapiaa.

Kuntouttavan ja elvyttävän matkailun kehittämisessä tarvitaan julkisen sektorin, matkailuyrittäjien, vapaaehtoisjärjestöjen ja tutkijoiden välistä yhteistyötä sekä myös paikallisten yhteisöjen myötämielisyyttä.

– Tutkimuksessa on tärkeää miettiä, millaista tutkimusta matkailun ja kuntoutuksen yhdistämiseksi tarvitaan. Uusi turismituote voisi esimerkiksi olla arki ja hitaus. Nysvääminen ulkosalla Lapissa kunniaan! ehdottaa professori Soile Veijola.

Lisätietoja:
Matkailun kulttuurintutkimuksen ma. professori Soile Veijola, puh. (016) 341 2666, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Kuntoutuksen ma. lehtori Marjo-Riitta Mattus, puh. (016) 341 2670, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen