laura-tahvanainen_2_550px.jpg
Laura Tahvanainen: otos teoksesta Natural entropy III. 2019. Puupiirros, 40 x 60 cm.

Vuoden 2020 ensimmäiset näyttelyt avautuvat taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa

2.1.2020

Näyttelyvuosi 2020 taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa polkaistaan käyntiin avajaisten merkeissä keskiviikkona 8. tammikuuta klo 18–19.30. Nähtäville tulee kaikkiaan seitsemän uutta näyttelyä. Lämpimästi tervetuloa avajaisiin!

Galleria Seinässä nähdään Laura Tahvanaisen puupiirroksia, joissa hän käsittelee ihmisen suhdetta luontoon. Galleria Hämärässä Janette Backmanin luontokuvaesitys kertoo samantapaisesti öisen luontomme kauneudesta.

Elli Alasaaren valokuvanäyttely Galleria Kilossa on oodi oman ajan ottamiselle sekä luovalle tekemiselle ilman kritiikkiä ja suorittamisen pakkoa. Johanna Oksasen näyttely Galleria lyhdyssä kertoo puolestaan sanattomaan naamioteatteriteokseen virkattujen naamioiden tarinaa.

Galleria Kajossa avautuva Pirjo Vuohtoniemen, Jenni Martikaisen ja Anniliina Parkkisen yhteisnäyttely käsittelee henkilökohtaisia aiheita eri näkökulmista tekstiilitaiteen keinoin. Galleria Kopiossa nähtävä Elisa Alaluusuan näyttely avaa luonnoskirjoja käsittelevää tutkimustyötä sekä siihen olennaisesti liittyvää taiteellista prosessia. Galleria Kellarissa nähdään vielä lisäksi Jenni Turusen carborundum-grafiikkaa ja ääntä yhdistävä installaatioteos.




Galleria Seinä

Laura Tahvanainen:
Syvimmät joet virtaavat hitaasti
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


laura-tahvanainen_1_web.jpg
Laura Tahvanainen: Natural entropy. 2019. Puupiirros, 60 x 37 cm.


Näyttelyn nimi on japanilainen sanonta, jolla tarkoitetaan, että kaikki millä on syvyyttä etenee hitaasti ja tulee esiin vähä vähältä.

– Näyttelyssäni viittaan tätä sanontaa mukaillen maailman pohjavirtaan, ikuisiin totuuksiin ja luonnon lakeihin. Kuu vaikuttaa vuorovesiin ja luonnonvoimat muokkaavat ympäristöä. Universumilla on oma pulssi, luonto elää ja hengittää omaa tahtiaan. Sitä pulssia meidän tulisi kuunnella ja kunnioittaa, Laura Tahvanainen kertoo.

– Universumin näkökulmasta Ihminen matkustaa täällä vain hetken, kuin muurahainen kaarnalaivalla, vaikka kuinka haluaisimmekin uskoa hallitsevamme tätä kaikkea.

Tahvanainen käsittelee teoksissaan ihmisen suhdetta luontoon. Kautta aikain ihmisillä on ollut tarve järjestää ja hahmottaa, tai edes sietää tätä omituista maailmaa jossa elämme. Tunne hallinnasta luo turvallisuutta.

­– Useat puupiirrokseni ovat surrealistisia kuvauksia luonnosta, missä luonto saa ihmismäisen muodon antaen äiti maalle kasvot. Luonto on se suuri kuva, syvä pohjavirta, jota meidän tulisi kuunnella ja kunnioittaa, mutta jota vastaan me liian usein taistelemme, Tahvanainen toteaa.

– Uidessamme vastavirtaan saamme huomata, että loppupeleissä ainoa varma on epävarma, järjestys on epäjärjestys, ja odottamaton odottaa kulman takana.

Laura Tahvanainen on viidennen vuoden kuvataidekasvatuksen opiskelija. Näyttelyn teokset ovat syntyneet syksyllä 2019 Japanin maaseudulla taiteilijaresidenssin aikana. Teosten tekniikkana on puupiirros. Uusissa ympäristöissä luonto kulminoitui suurimmaksi inspiraation lähteeksi, yhdistyen ajankohtaiseen keskusteluun luonnon pahoinvoinnista ja ilmaston lämpenemisestä. Syvimmät joet virtaavat hitaasti -kokonaisuus oli esillä myös Japanissa Tenku Art Festivaaleilla.

Lisätietoja:
Laura Tahvanainen
lauratahva(at)gmail.com
+358 50 409 0660



Galleria Hämärä

Janette Backman:
Moonlight with Me
9.1.–23.1.2020

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


janette-backman_web.jpg
Kuva: Janette Backman


Janette Backmanin Moonlight with Me -luontokuvaesitys ja videoteos kertoo öisen luontomme kauneudesta. Yössä loistavat kuu, tähdet ja revontulet toimivat arktisen taivaan oppaina ja valaisevat kulkijan tietä pimeässä. Esitys koostuu noin sadasta still-kuvasta, jotka on otettu vuosien 2015–2019 välisenä aikana Lapin ja Koillismaan alueella.

Videoesitys on saanut inspiraatiota luovan tähti- ja revontulikuvauksen kurssista, joka järjestettiin soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelman puitteissa Kuusamossa 2018. Kaikki videolla nähtävät otokset ovat kameran muodostamia tiedostoja.

– Öinen luonto on aina satumainen elämys, mutta käyttämällä perinteisten luontokuvien rinnalla erilaisia luovia valokuvaustekniikoita yöluonnon kauneus saa vielä yhden ulottuvuuden lisää, Janette Backman kertoo.

Janette Backman on rovaniemeläinen luonnonvalokuvaaja ja luonnossa liikkuja. Hän harrastaa valokuvaamisen lisäksi retkeilyä, vaeltamista ja monia kädentaidollisia töitä huovuttamisesta poronsarvikorujen tekemiseen. Hän on taidemaalari, kuvittaja sekä satukirjailija ja on ammatiltaan metsätalousinsinööri. Työkseen hän tekee luonnonsuojelutyötä uhanalaisten lajien parissa. Tällä hetkellä Backman opiskelee soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmassa, taiteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa.

– Hämärän laskeuduttua tunnelma kuun, tähtien ja revontulten loisteessa on usein taianomainen ja toivon esityksen katsojien saavan kokea edes osan niistä luonnon tarjoamista elämyksistä, joista olen itse saanut onnekseni nauttia. Yöluonto rauhoittaa ja voimauttaa. Elämyksellistä matkaa öisen taivaan alle, Backman toivottaa.

Lisätietoja:
Janette Backman
jabackma(at)ulapland.fi



Galleria Kilo

Elli Alasaari:
Olisinko täällä -valokuvanäyttely
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


ElliAlasaari-web.jpg
Elli Alasaari: Nimetön. 2018. Kaksoisvalotus värifilmille.


­– Aloitin syksyllä 2018 kuvaamaan kaikkea vastaani tulevaa miettimättä, miksi kuvasin. Kaksoisvalotin kuvia siten, että kuvasin filmirullan täyteen satunnaisia asioita. Latasin sen kameraan uudelleen ja jatkoin satunnaisten asioiden kuvaamista, Elli Alasaari kertoo.

– En voinut tietää, mitkä kaksi eri valotusta ja niihin sisältyvät kaksi eri maailmaa sattuivat kohtaamaan toisensa filmillä. Kuvat siis tavallaan syntyivät vahingossa.

Alasaari käsittelee kaksoisvalotusten kautta läsnäoloa sekä ajan ja paikan suhdetta. Kuvissa oma kokemus kahdesta eri hetkestä sekoittuu toisiinsa.

– Millainen uusi hetki syntyy näiden eri tilanteiden yhdistelmästä? Olinko läsnä näissä hetkissä, entä tässä uudessa hetkien yhdistelmässä? Onko mahdollista kokea läsnäoloa kiitävässä ajassa ja paikassa, Alasaari pohtii.

Filmikuvaus on Alasaarelle sattumalle ja virheille antautumista sekä asioiden tarkkailua uteliaisuuden, intuition ja tunteiden kautta. Kuvatessa ei tarvitse ylianalysoida, ja voi tyytyä lopputulokseen sellaisena kuin se on. Kuvaaminen filmille on jatkuvaa yllätysten löytämistä – satunnaisia ilahtumisia ilman oletusta onnistumisesta.

Olisinko täällä -valokuvanäyttely on oodi oman ajan ottamiselle ja luovalle tekemiselle ilman kritiikkiä ja suorittamisen pakkoa. Alasaari ottaa kirjaimellisesti aikaa itselleen meditoimalla eli istumalla hiljaa näyttelytilassa joka arkipäivä tunnin ajan koko näyttelyn esilläolon ajan.

­– Meditaatio on avoin ja kuka tahansa on vapaa liittymään seuraani.

Elli Alasaari on seitsemännen vuoden graafisen suunnittelun opiskelija.

Lisätietoja:
Elli Alasaari
ellialasaari(at)gmail.com
Instagram: @ulottumattomissa



Galleria Lyhty

Johanna Oksanen:
A Hole in My TETRIS – naamio tunteiden tulkkina
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


johanna-oksanen_1_web.jpg
Johanna Oksanen: Viha/Raivo. Pellavanaamio.


A Hole in My Tetris -näyttely kertoo samannimiseen sanattomaan naamioteatteriteokseen (Ilmaisukoulu Tuike 2017) virkattujen naamioiden tarinaa.

Miltä Suru näyttää, pelkääkö Pelko itseään, mitä Viha vihaa, räjähtääkö Raivon pää?


johanna-oksanen_2_web.jpg
Johanna Oksanen: Pelko. Pellavanaamio.

Naamiohahmot Pelko, Viha ja Suru kysyvät, ovatko heidän nimikkotunteensa ainoastaan haitaksi vai pitäisikö kaikki tunteet kokea tarpeellisiksi ja turvallisiksi. Mitä tapahtuu, jos nämä niin sanotut negatiiviset tunteet aina vaan kahlitaan, tippuvatko arkisen elämän tetrispalikat hallittuun järjestykseen vai syntyykö kauhea kaaos?

Naamiontekijä, Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun yliopistonlehtori FT Johanna Oksanen, kartoittaa väitöksenjälkeisessä taiteellisessa tutkimuksessaan naamioiden avulla muun muassa erilaisten ilmaisutapojen ja niiden merkitysten sanallistamisen, dokumentoinnin ja analysoinnin menetelmiä.

Lisätietoja:
Johanna Oksanen
+358 40 484 4404



Galleria Kajo

Pirjo Vuohtoniemi, Jenni Martikainen ja Anniliina Parkkinen:
Asioita joista ei puhuta
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


pirjo-vuohtoniemi_web.jpg
Pirjo Vuohtoniemi: Solmussa. 2019. Kuva: Pirjo Vuohtoniemi


Asioita joista ei puhuta
-näyttely on kahden sisutus ja tekstiilimuotoilun ja yhden vaatetussuunnittelun opiskelijan yhteisnäyttely, joka tekee näkyväksi asioita joista ei puhuta. Se on jatkoa prosessille, joka alkoi tekstiilitaiteen produktion kurssilla keväällä 2019. Näyttely käsittelee henkilökohtaisia ja rankkojakin aiheita kolmesta eri näkökulmasta tekstiilitaiteen keinoin.

Yleensä vaatteiden halutaan olevan imartelevia ja korostavan kauneusihanteiden määrittämiä parhaita puolia sekä peittävän ongelmakohtia. Pirjo Vuohtoniemi kääntää tämän asetelman toisinpäin Solmussa -teossarjassaan. Teokset pohtivat henkistä pahoinvointia ja itsetuhoisuutta, ja sitä miten vaatteilla voi peittää asioita ja luoda mielikuvia. Mitä ihmisestä, hänen henkisestä hyvinvoinnistaan ja kokemuksistaan voi päältäpäin päätellä? Teokset on toteutettu sekatekniikalla villalangasta ja sisalköydestä.

jenni-martikainen_web.jpg
Jenni Martikainen: lähikuva Tyypit -teossarjan teoksesta. 2019. Kuva: Jenni Martikainen


Hiusten leikkuusta käynnistynyt pohdinta identiteetin ja ulkonäön yhteydestä ohjasi Jenni Martikaista tutkimaan ihmisten tyypittelyä ulkonäön ja käytöksen perusteella Tyypit -teossarjassaan. Henkilön sisäinen identiteetti on kuitenkin näkymätön. Kosketuksen ja tyyppikuvausten kautta teosten on tarkoitus saada pohtimaan omia roolejaan ja tapaa, miten muita kohtaa arkisissa tilanteissa. Teokset ovat leikkauksia hetkistä ja puolista, mitä emme aina näytä muille. Sekatekniikalla toteutetuissa teoksissa on hyödynnetty kierrätyskankaita, lankaa, paperia ja korunosia.

Anniliina Parkkisen Violets & Poppies -teoksen lähtökohtana on yksi hänen lempiteoksistaan, englantilaisen taidemaalari John Everett Millaisin maalaus Ophelia (1851–2), jonka aiheena on kuvitteellinen henkilö William Shakespearen Hamlet -näytelmästä. Teoksen nimi tulee John Everett Millaisin maalauksessa esiintyvistä unikoista ja orvokeista, jotka symboloivat 1800-luvun loppupuolella viktoriaanisessa Englannissa pinnalla olleessa kukkaiskielessä kuolemaa ja uskollisuutta. Ompelu ja kirjontamenetelmin toteutetun teoksen materiaaleina ovat organza ja kirjontalangat.

Lisätietoja:
Pirjo Vuohtoniemi
pvuohton(at)ulapland.fi
Jenni Martikainen
jennimadesign(at)gmail.com,
instagram: @jenni.martikainen
Anniliina Parkkinen
annparkk(at)ulapland.fi



Galleria Kopio

Elisa Alaluusua:
Si(i)vu Luonnoskirjoista / Slice Of Sketchbooks
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


Alaluusua-web.jpg
Elisa Alaluusua: Stephen Scrivenerin luonnoskirjojen pohjalta (yksityiskohta). 2011. Muste paperille 42 x 114 cm.


Galleria Kopiossa nähtävä näyttely pohjautuu Alaluusuan tohtorin tutkimukseen, joka toteutettiin vuosina 2009–2016 Chelsea College of Arts’issa (UAL) Lontoossa. Praktiikkakeskeisen tutkimuksen kohteena olivat luonnoskirjat. Työskentelyn keskiössä olivat tekemisen tarve ja taitelllinen prosessi, jotka yhdessä kerätyn tutkimusmateriaalin kanssa ohjasivat tutkimuksen suunnan.

Luonnoskirjoja käsittelevä tutkimus sijoittuu tutkivan piirtämisen kentälle, jonka tekijöitä löytyy maailmalta yhä enemmän, erityisesti Englannista, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta. Alaluusuan piirtämispraktiikka toteutuu sekä paperille että videoiden muodossa. Hän näkee nämä kaksi prosessia hyvin samankaltaisina: pienistä osasista muodostetaan uusi kokonaisuus, jonka toteutuksessa tärkeitä elementtejä ovat aika, lineaarisuus sekä liike.

Alaluusuan taiteellinen tutkimus jakautuu kahteen osaan; tutkimustekstiin sekä taiteelliseen produktioon. Näyttelyssä nähdään prosessin aikana syntyneitä piirroksia paperille yhdessä kahden Sketchbooks -videoinstallaatiosta valitun videopiirroksen kanssa. Näyttely kutsuu pohtimaan taiteellisen tutkimuksen prosessia, sekä luonnoskirjojen tarjoamia mahdollisuuksia meille kaikille taiteellisina työvälineinä sekä myös laajemmin elämänhallinnan välineinä.



Galleria Kellari

Jenni Turunen:
Lapsi toisella rannalla
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30

F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


yksityiskohta1-jenni-turunen_web.jpg
Jenni Turunen: yksityiskohtia teoksesta Lapsi toisella rannalla. 2019.


Hetki kesämökin rannalla ja lapsuuskuva ovaalinmuotoisissa kehyksissä. Muun muassa näiden mielikuvien varaan rakentuu Jenni Turusen carborundum-grafiikkaa ja ääntä yhdistävä installaatio.

– Teoksen aiheena on menneisyys ja sen läsnäolo nykyisyydessä. Millaisissa hetkissä voi tuntea menneisyyden vaikutuksen itsessään ja toiminnassaan? Kuinka minuus rakentuu menneisyyden kokemuksista? Itsetuntemuksen ja tietoisuuden kerryttämiseen tarvitaan aikaa, hiljaisuutta ja reflektointia. Koen näiden asioiden puolesta puhumisen tärkeänä yhteiskunnassamme, Turunen kertoo.

Turusen käyttämiin työskentelytekniikoihin kuuluvat piirustus, ääni, installaatio ja grafiikka. Taiteellisessa työskentelyssä hänelle tärkeitä asioita ovat aistisuus, monitasoisuus ja esteettinen elämys.

– Esteettinen elämys ei olisi elämys ilman sen yhteyttä ajatteluun ja mieleen. Taiteellinen työskentelyni on pyrkimystä ymmärtää tuota yhteyttä ja käydä vuoropuhelua tiedostamattoman kanssa, Turunen pohtii.

Jenni Turunen on syntynyt ja asunut lapsuutensa Iisalmessa. Tällä hetkellä hän asuu Rovaniemellä ja opiskelee taiteen maisteriopintoja Lapin yliopistossa. Hän on Lapin taiteilijaseuran, Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan ja Suomen taidegraafikoiden varsinainen jäsen.

Lisätietoja:
Jenni Turunen
jenni(at)jenniturunen.fi
+358 44 360 4168
www.jenniturunen.fi
https://www.taiko.art/jenni-turunen


LY / TTK / LP
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK