Raili Heikkilä: yksityiskohta teoksesta Elämän lintu. 2023. Tuftaus. Teos nähdään taiteiden tiedekunnan työporukan Tuftatut kuvat -yhteisnäyttelyssä Galleria Lyhdyssä.

Galleria Seinässä nähdään Elisa Niku-Paavon ihmismieleen ja unten maailmaan sukeltava valokuvanäyttely. Galleria Hämärään tulee esille Mimma Helsen lapsuuden turvapaikkoja visualisoivia öljyvärimaalauksia ja grafiikan vedoksia.

Galleria Kilossa nähdään tutkimusryhmä LUX:n konseptoimaa tulevaisuuden arkisiin ympäristöihin yhdistyvää vuorovaikutteista teknologiaa esittelevä näyttelykokonaisuus. Galleria Lyhdyssä avautuu taiteiden tiedekunnan nykyisistä ja eläköityneistä henkilökunnan jäsenistä koostuvan taiteilijaryhmän tuftaustekniikalla toteuttamia teoksia esittelevä yhteisnäyttely.

Galleria Kajossa nähdään Regina Salmelan isoäidin muistoa kunnioittava valokuvakokonaisuus sekä installaatioteoksia. Galleria Kopioon tulee esille inhimillisten ja ei-inhimillisten eläinten välisistä valtasuhteista ja posthumanistisesta ajattelusta ammentavia Eeri Helaman keramiikkaveistoksia.

Lisäksi Galleria Kellarissa avautuu tilaa, liikettä ja valoa tutkiva Tila ja taide -kurssin opiskelijoiden yhteisnäyttely, joka täydentyy ja muuttuu koko näyttelyn esilläolon ajan.

Näyttelyihin on mahdollista tutustua yliopiston aukioloaikoina 14. joulukuuta asti.



Galleria Seinä
Elisa Niku-Paavo:
Minne hän menee öisin
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Elisa Niku-Paavo: Ikuisuus on pitkä aika. 2023. Digitaalinen valokuva.


Elisa Niku-Paavon Minne hän menee öisin -valokuvanäyttely sukeltaa ihmismieleen ja unten maailmaan. Näyttely on syntynyt halusta yhdistää henkilökuvaus ja alitajunnan luomat epätilat.

– Unet ovat minusta äärimmäisen kiehtova aihe, koska niiden tarkoitusta ei ole saatu tieteellisesti täysin selville. Silti unien merkitys on todella suuri elämässämme, niin kulttuurillisesti kuin henkilökohtaisella tasolla; unissa kohtaamme pelkojamme, koemme voimaantumista, tapaamme läheisiä, jotka ovat jo poissa. Itselleni uni tarkoittaa puhdasta alitajunnan tilaa, jossa kaikki on mahdollista, kertoo Niku-Paavo näyttelynsä taustoista.

Valokuvateoksilla etsitään visuaalisia vastauksia siihen, mihin me menemme, kun näemme unta. Teoksien kautta pohditaan, miltä nämä alitajunnan luomat tilat näyttävät ja tuntuvat, sekä keitä me olemme unessa.

– Unet ovat aina jollain tasolla heijastuksia omaan mieleemme ja tunteisiimme, ja niiden kautta voimme oppia tuntemaan itsemme paremmin. Unien alitajunnasta kumpuaminen on mysteerinen piirre, joka on aina kiehtonut minua. Unet ovat jotain hämärää fyysisen maailmamme ja mielemme rajamailta, pohtii Niku-Paavo.

Elisa Niku-Paavo on audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopiskelija. Näyttely on valokuvauksen sivuaineopintojen lopputyö.

Lisätietoja:
Elisa Niku-Paavo, enikupaa(at)ulapland.fi
Instagram: @bluelisaa



Galleria Hämärä

Mimma Helse
Perheeni puutarha – Le jardin de ma famille
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Mimma Helse: Valentine. 2023. Öljyvärimaalaus.


Lapsuuden muistojen ylitsevyöryvä tulva sekoittuu tässä puutarhassa värien ähkyksi. Perheeni puutarhassa aika on pysähtynyt ja mielikuvituksen aikaan saamat, kuvitellut muistot sekoittuvat todellisten tapahtumien kanssa kokonaisuudeksi. Tämä on lapsen rakentama maailma.

Puutarha on turvapaikka nuorelle ihmiselle, kenen silmissä maailma on alkanut muuttua hänen sanoessaan vastahakoisesti hyvästit lapsuudelle. Hän kuitenkin palaa mielessään tähän puutarhaan, jonka muistot ja ajatukset muodostavat hänen identiteettinsä hakeakseen turvaa aikuisuuden muutosten käydessä ylivoimaisiksi. Irtautuminen on tulossa, mutta vielä sen aika ei ole.

Näyttelyssä yhdistyvät muun muassa öljyvärimaalaukset ja grafiikan vedokset luoden värikkään ylitsepursuavan teoskaartin.



Mimma Helse: Mehault. 2023. Linovedos.


Kuvataidekasvatuksen opiskelija Mimma Helse perehtyy näyttelyssään oman lapsuutensa turvapaikkoihin. Epävakaassa maailmassa etsimme turvaa tutuista asioista ympäriltämme. Haimmepa sitten turvaa luoden rutiineja, ympäröimällä itsemme ihmisillä tai muulla tavoin. Helse tahtoo leikitellä lapsuuden ajatuksilla maailmasta ja todellisuudesta muistuttaen katsojaa lapsen ajatusmaailmasta ja tavasta nähdä maailman.

Lisätietoja:
Mimma Helse, mmeling(at)ulapland.fi



Galleria Kilo

Augmented Artefacts
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Robottikoirasta muokattu muotoiluluotain.


Augmented Artefacts -näyttelyssä esitellään, kuinka vuorovaikutteinen teknologia voi yhdistyä tulevaisuuden ympäristöihin. Muotoilukonseptien avulla pyritään herättämään ajatuksia siitä, kuinka robotiikka voi näyttäytyä tulevaisuuden arkipäivässä tai kuinka tavanomaiset esineet voivat saada yllättäviäkin lisäominaisuuksia.

Uudet näkökulmat ovat oleellisia teknologian integroituessa yhä tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa. Näyttelyn sisältönä esitellään kolme vuorovaikutteisen teknologian prototyyppiä ja muotoiluluotainta, joiden avulla käyttäjäkokemuksen tutkimusryhmä LUX tutkii teknologian käyttöä ja asenteita.

Lisätietoja:
Jonna Häkkilä, jonna.hakkila(at)ulapland.fi



Galleria Lyhty

Tuftatut kuvat
– Riemukas heittäytyminen uuteen tekniikkaan
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Silja Nikula: Lentoötökkä. 2023. Tuftaus.


Kun taiteiden tiedekunnan pienryhmä uppoutui luomaan langoilla kuvia, matkasta tuli päämäärää tärkeämpi. Porukassa heittäydyttiin riemukkaasti epämukavuusalueelle, kiteyttää Susanna Vuorjoki. Yhdessä tutustuttiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, joita lankojen yhdistely kankaan pinnalle tarjoaa tuftaustekniikkaa käyttäen. Tuftaamispuolelle kuvio muodostuu tasaisempana pintana, kääntöpuolelle ryijymäisenä. Jäljessä on jotain maalauksellisuutta, kuvaa Elina Härkönen.

Materiaaliin ja tekniikkaan opittiin vähitellen ja huomattiin pelkistämisen voima: kuviin valittiin vain olennaisimmat elementit. Moni huomasi tasapainoilevansa luonnonmukaisen vaikutelman ja abstraktien muotojen välillä. Kuva saattoi olla etukäteen ajateltu, jolloin mallia toteutettiin lineaarisesti, suunnitelman mukaisesti. Toisilla lopullinen kuva muotoutui vähitellen, vuoropuheluna kehkeytyvän työn ja tekijän välillä. Välillä purettiin ja tehtiin uusia kokeiluja. Tuftaaminen vei mukanaan myös Raili Heikkilän.



Marjo Majava: Tuftatut tyynyt, 2023.


Marjo Majavalle vesi on aina ollut tärkeä elementti. Siitä hän sai aiheen myös tyynyihin, muistona lapsuuden ja nuoruuden rannoilta kotoa Itä-Suomesta. Hänen laillaan Marja Ylioinas iloitsee yhdessä tekemisestä ja uuden oppimisesta. Eivätkä vanhat langat enää kuljeskele nurkissa. Marja Ylioinas muutti ne kaupungiksi, johon johtaa metsänvihreä tie.

Leila Lipiäisen tuftattu kuva on hänen kivilitografiavedoksestaan pelkistetty abstrakti kuva-aihe, joka on alkujaan yhteiseltä matkalta Šibenikistä luostarin puutarhan kivikoriste. Näin kiviaihe muuttui pehmeäksi tuftatuksi tyynyksi.

Yhdessä tekeminen innoitti myös Maria Keskipoikelaa. Ryhmässä oppi tuntemaan työkaverit toisenlaisessa ympäristössä, luovan tekemisen äärellä. Ideoita kehiteltiin osittain yhdessä ja uusi tekniikka antoi mukavaa haastetta ja uuden oivaltamisen mahdollisuuksia.

Lopulta tuftaaminen tekniikkana yllätti ja jäi innostamaan. Helppoa ja mukavaa talvipäivän ajankulua, kuvaa Janette Tolppi, joka ei olisi koskaan uskonut omistavansa kassillista villalankaa. Hän kun ei ollut ikinä ennen innostunut mistään käsitöihin liittyvästä. Ihana tekniikka, vuodattaa myös Satu Miettinen. Kyllä alussa tuskastutti, mutta nykyään sitä näkee kaikkialla tuftausmalleja, tunnustaa Silja Nikula.

Ihan loistavaa, että meillä on täällä Rovaniemellä Taito Lappi, joka tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja työ- tai ystäväporukan luovaan viihtymiseen.

Näyttelyyn osallistuvat Raili Heikkilä, Elina Härkönen, Maria Keskipoikela, Leila Lipiäinen, Marjo Majava, Satu Miettinen, Silja Nikula, Janette Tolppi, Susanna Vuorjoki ja Marja Ylioinas. Tekniikkaan johdatti Taito Lappi ry:n Karoliina Erkinjuntti, taiteiden tiedekunnan alumni.

Lisätietoja:
Silja Nikula, silja.nikula(at)professori.fi



Galleria Kajo

Regina Salmela:
100 asua
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi



Regina Salmela: osa teoksesta 100 asua, 2023.


– Oletko Regina käynyt katsomassa sieltä vintiltä niitä paitoja ja puolihameita? Voit vaikka ommella niistä itsellesi sopivan kokoisia vaatteita. Näin mummollani oli aina tapana sanoa, kun kävin vierailemassa hänen luonaan Valkeakoskella. Noudatin neuvoa ja kävin useita kertoja vintillä inspiroitumassa löytäen itselleni upeita aarteita vaatekaappiini, Regina Salmela kertoo.

– Mummoni nukuttua pois viime vuonna hänen vintilleen jäi vielä isot kasat vanhoja vaatteita, joita en ollut käynyt läpi. Vanhoja kestävistä materiaaleista tehtyjä takkeja, mekkoja, villahousuja, kauniita hameita, jakkupukuja – vuosikymmenten kerrostumia. Tänä vuonna, 2023, mummoni olisi täyttänyt 100 vuotta. Hänen muistoaan ja juhlavuottaan kunnioittaen olen pukeutunut arjessani sataan erilaiseen asuun, jotka koostuvat vintiltä löytyneistä vaatteista.

Pukeutuminen mummon vintin vaatteisiin on ollut Salmelalle kokonaisvaltainen ja tärkeä kokemus. On ollut herkistävää kulkea kaduilla mummon vanha baskeri päässä sekä pohtia myös muiden vaatteiden alkuperää, kuka niitä on käyttänyt, millä vuosikymmenellä ja millaisessa elämässä. Projekti on saanut taiteilijan pohtimaan myös materiaa, säilyttämistä, vanhan arvostamista ja korjaamista.

100 asua -näyttelyssä on nähtävillä Salmelan pukemat asut sadan valokuvan muodossa. Hän on rakentanut näyttelytilaan myös fyysisistä vaatekappaleista koostuvia vinttiestetiikkaa mukailevia installaatioita.

Regina Salmela on kuvataidekasvatuksen opiskelija. Taiteilijana hän on rönsyilevä; tällä hetkellä muun muassa kerroksellisuus, rohkeus ja performatiivisuus kiinnostavat erityisesti. Tyyli ja pukeutuminen ovat olleet iso osa hänen itseilmaisuaan yläkouluiästä lähtien.

Lisätietoja:
Regina Salmela, resalmel(at)ulapland.fi



Galleria Kopio

Eeri Helama:
First one
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Eeri Helaman keramiikkaveistos, 2023.


– Ensimmäinen näyttelyni pohjaa ensimmäiseen ei-inhimilliseen eläimeen, joka sai silmäni avautumaan siitä, miten eriarvoisesti kohtelemme muita eläimiä kuin ihmisiä, vaikka kutsumme heitä perheenjäseniksi, Eeri Helama kertoo näyttelystään.

– Yhteiskuntamme ei ymmärrä muiden tarpeita tai tunteita vaan ne sivuutetaan. Osittain tietämättömyyttään, osittain tarkoituksella. Lemmikkieläimistä puhuttaessa viitataan yleensä omistajaan, mutta voiko elävää olentoa omistaa?

Eeri Helama on aloitteleva taiteilija, joka pohtii maailmaa usein lattialta käsin perheessä olevien koirien nukkuessa sohvalla. Häntä kiinnostaa inhimillisten ja ei-inhimillisten eläinten väliset valtasuhteet ja posthumanistinen ajatus siitä, että jonain päivänä ihminen lajina ymmärtäisi omat rajallisuutensa suhteessa ympäröivään maailmaan.

Näyttelyssä on esillä keramiikkaveistoksia, jotka syntyivät ajatustyön prosessin aikana.

Lisätietoja:
Eeri Helama, hhelama(at)ulapland.fi



Galleria Kellari

Taidetta tilassa
28.11.–14.12.2023
Avajaiset maanantaina 27.11.2023 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–19.30, la-su ja arkipyhinä suljettu.





Taidetta tilassa -näyttely on monipaikkainen tilaa, liikettä ja valoa tutkiva kokonaisuus, joka täydentyy ja muuttuu näyttelyn ajan. Keskiössä on prosessi eikä teokset.

Lapin yliopiston Tila ja taide -kurssin opiskelijat tuovat näyttelyssään esille monipuolisesti toteutettuja teoksia. Teosten lähtökohdat ovat henkilökohtaisia ja kunkin taiteilijan omia näkemyksiä tilataiteesta.

Näyttelykokonaisuuden teokset poikkeavat toisistaan niin materiaalien, tilallisuuden ja toteutustekniikoiden puolesta. Teosten materiaalit koostuvat muun muassa keramiikasta, villalangasta, paperista, metallista, betonista, pahvista ja PET-muovista. Yhteistä teoksille on tila, sen tutkiminen ja vaiheessa oleminen. Myös yleisö osaltaan vaikuttaa teoksien muuntautumiseen ja muotoon.

Tilataidetta näyttelyyn ovat luoneet opiskelijat Eeva Huuhtanen, Jesse Koskenoja, Tiina Lappalainen, Hanna Postma, Jonna Riekki, Matleena Seppänen ja Matias Säkkinen.

Tila ja taide -kurssin vastaavina opettajina toimivat Matti Tainio ja Tom Engblom.


LY / TTK / LP