Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen alan koulutus on kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä merkittäväksi vaikuttajaksi Pohjois-Suomessa, Suomessa ja myös kansainvälisesti. Tänään tiedekunta on maassamme eturivissä muun muassa matkailun ja sosiaalityön tutkimuksessa ja opetuksessa, soveltavan psykologian ja hallintotieteen yhteistyön kehittämisessä sekä informaatioteknologian yhdistämisessä eri oppiaineisiin. 

Tiedekunnan kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaloja ovat muun muassa työn ja ympäristön sosiologia, matkailun rooli yhteiskuntien kehittämisessä, yhteiskunnallinen palvelumuotoilu, josta esimerkkinä muuttuvat nukkumisen tavat, globaali biopolitiikka sekä kaivosten vaikutusten tutkiminen. Tiedekunta tekee merkittävää Venäjä- ja Barents yhteistyötä.

Pohjois-Suomessa tiedekunta tekee yhteistyötä päättäjien, aluekehittäjien sekä elinkeinoelämän ja hallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tiedekunnan osaamista hyödynnetään laajasti silloin kun tutkitaan ja kehitetään yhteiskunnallisia muutoksia ja tulevaisuuden suuntaa. Tämä näkyy myös tiedekunnan toiminnan rahoituksessa, josta nykyään noin kolmannes tulee ministeriön valtionavun ulkopuolelta.

Tiedekunnassa on reilut 1700 opiskelijaa ja tiedekunnassa työskentelee 135 henkilöä. Opiskelijamäärinä laskien tiedekunta on neljänneksi suurin massamme heti Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen jälkeen. Taakse jäävät Turku, Jyväskylä, Vaasa ja Åbo Akademi. 

Historiaa
Lapin korkeakoulusta pyrittiin kehittämään alusta lähtien myös yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksen ja opetuksen keskusta. Poliittisen väännön jälkeen yhteiskuntatieteet sisällytettiin vuosien 1981–86 korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelman aluepoliittiseen kompromissipakettiin. Sosiaalityön koulutus aloitettiin Rovaniemellä syksyllä 1982 kolmenkymmenen opiskelijan sisäänotolla. Lapin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden osasto perustettiin 1.8.1982 lukien.

Taloudellis-hallinnollinen koulutus aloitettiin syksyllä 1986 kolmenkymmenen opiskelijan sisäänotolla. Sosiologia ja kansainvälisistä suhteet tulivat mukaan osaston opetustarjontaan 1980 ja 1990-lukujen vaihteessa. Vuonna 1994 aloitettiin matkailun koulutusohjelma ja sosiaalialan koulutus laajeni sosiaaligerontologialla. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta tuli jo 1990-luvulla Lapin yliopiston suurin tiedekunta. Erityisesti yhteiskuntatieteiden tieteenalaryhmä sekä taloustieteiden ja matkailun koulutus laajenivat merkittävästi.

Seuraava merkittävä rakenteellinen muutos tapahtui vuonna 2004, kun taloustieteet ja matkailuala muodostivat oman tiedekuntansa. Samana vuonna kuntoutuksesta ja valtio-opista tuli pääainetasoinen oppiaine. Soveltavan psykologian pääainekoulutus aloitettiin vuonna 2005. Vuonna 2008 yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa oli jo kahdeksan maisterin tutkintoon johtavaa pääainetta. Tiedekunnan painoaloja olivat hyvinvointi, politiikka ja informaatioteknologian yhteiskunnalliset sovellutukset.

Viime vuosina tiedekuntaa on kehitetty yhä voimakkaammin yhtenä kokonaisuutena. Tiedekunta sisältää nyt sekä aiemman matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan että menetelmätieteiden laitoksen toiminnat. Tiedekunnan sisäisessä toiminnassa korostuu tiivis yhteistyö oppiaineiden kesken. Tavoitteena on tehdä tiedekunnasta valtakunnallisesti muista yhteiskuntatieteellisen alan yksiköistä selvästi profiililtaan erottuva yksikkö, joka antaa panoksensa sekä pohjoisten yhteisöjen että kansainvälisen tiedeyhteisön parhaaksi.

Tutkimuksen ytimessä 
- muuttuva työ ja sen johtaminen
- pohjoisen politiikka, talous ja ympäristö
- tiedon rakentuminen, käyttö ja hallinta
- hyvinvoinnin marginaaleista kohti osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta

Pääaineet
Hallintotiede
Johtaminen
Julkisoikeus
Kuntoutustiede
Matkailututkimus
Politiikkatieteet
Sosiaalityö
Sosiologia
Soveltava psykologia
Historiaa