Vuoskuojan_laavu_Roikpi_Torvinen Aarno.jpg
Mitä tapahtui tämän maiseman äärellä kauhean vedenpaisumuksen vuonna 1807? Se selviää, kun poikkeaa kuuntelemaan tarinaa Viirin kylään, Vuoskuojansuun laavulle. Kuva: Rovaniemen kaupunki / Torvinen Aarno.

Yläkemijoen audioreitit – paikallisuuden huomioivaa matkailusuunnittelua

22.1.2025

Yläkemijoen audioreitit helpottavat matkailijoiden omatoimista tutustumista alueen kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin. Matkailututkija Monika Lüthjen mukaan ne ovat myös hyvä esimerkki vastuullisesta matkailusuunnittelusta.

Teksti: Jaana Ojuva
Kuvat: Rovaniemen kaupunki / Torvinen Aarno ja Uutela Petri

Lapin yliopiston matkailututkija Monika Lüthje istuu laavulla Kemijoen rannassa. Laavu sijaitsee Rovaniemen kaupungin itäosassa, Viirin kylässä. Miellyttävä ääni puhelimen sovelluksessa kertoo edessä avautuvan joen voimasta vuonna 1807. Tarinaan liittyy muuan Räisäsen isäntä, tarmokasta ojankaivuuta, Rovaniemen kastellut yhdeksänmetrinen tulva ja koski, joka lopulta katosi.

Kyläläisille tarina on tuttu, sitä on kerrottu sukupolvelta toiselle. Lüthje puhuu paikallisidentiteettiä rakentavasta yhteisötarinasta: tarina on jaettu, ei kenenkään yksittäisen henkilön oma. Se kantaa mukanaan syvempiä merkityksiä, kuten rakkautta kotiseutuun, nöyryyttä luonnonvoimien edessä ja hieman hirtehistä huumoria.

Maailma, josta tarina kertoo, on kuitenkin aivan toinen kuin matkailumainosten Lappi. Lüthjelle ilmiö on valitettavan tuttu: rovaniemeläiset eivät usein tunnista itseään eivätkä kotiseutuaan matkailumarkkinoinnin tarinoista. Tutkijan mukaan tilanne olisi korjattavissa, jos niin vain halutaan.

Tarinoissa kuuluu paikallisten ääni

Lüthje tutustui Yläkemijoen tarinoihin vuosina 2023–24, kun hän työskenteli alueen matkailua kehittävässä hankkeessa. Mukana olivat Suomesta yhdeksän kylän muodostama Yläkemijoen alue ja Skotlannista Ardgourin kylä.

– Molemmilla alueilla on kiinnostavia luonto- ja kulttuurikohteita, mutta ne ovat jääneet lähellä olevien, suurempien matkakohteiden varjoon, Lüthje harmittelee.

Yläkemijoen alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kylämaisemaksi. Alueen tunnetuin luontokohde on Metsähallituksen ylläpitämä Auttikönkään luontopolku, jonka myös rovaniemeläiset ovat löytäneet omakseen.

Kyläyhteisön toiminta on hyvin aktiivista. Jokivarren historiasta on kirjoitettu useampi teos ja matkailun kehittämiseen on panostettu pitkään. Kyläläiset ovat esimerkiksi koostaneet alueen palveluita esittelevän kartan.

Yläkemijoki_kartta_Roikpi_web.jpg
Yläkemijoen alue sijaitsee Rovaniemen kaupungin itäosassa, kantatie 81 varrella, ja se koostuu pääosin Kemijoen varren kylistä. Audioreittien toteutuksessa hyödynnetyt laavut ovat näkyvillä myös alueen palveluita ja muita nähtävyyksiä esittelevässä kartassa.

Uusimman hankkeen ideana oli rakentaa matkailukäyttöön niin sanottuja audioreittejä. Sillä tarkoitetaan reittejä, joita kulkiessaan matkailija voi kuunnella oman matkapuhelimensa sovelluksen avulla alueelle sijoittuvia tarinoita.

Lüthje kertoo, että reittien ideoimisessa ei mietitty matkailumarkkinoinnille tyypillisiä asioita, kuten asiakassegmenttejä, optimaalisia markkinointikanavia tai houkuttelevimpia sisältöjä.

– Tärkein kysymys, joka ohjasi, mitä tarinoita otetaan mukaan ja mitä jätetään pois, oli kyläläisille alusta asti selvä: mitä me paikalliset haluamme kertoa elämästämme ja alueestamme muille?

Kyläläiset vastasivat tarinoiden ideoimisesta, keräämisestä ja äänityksistä. Omaa rooliaan Lüthje kuvaa enemmänkin avustavaksi: hän ohjasi työpajatyöskentelyä ja tallensi valmiit tarinat verkkoalustalle. Hankkeen lopuksi kokemukset koottiin yksiin kansiin ja ohjeet audioreittien rakentamiseksi tallennettiin verkkoon vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi.

Reittien perusidea on hyvin yksinkertainen ja kenen tahansa toteutettavissa. Lüthje innostuukin pohtiessaan monia mahdollisuuksia, joita audioreitit voivat tarjota pienempien matkakohteiden kehittämiseksi. Samalla audioreitit ovat myös oivallinen paikallisdemokratian väline.

– Reittien suunnittelu ja rakentaminen tarjoavat käytännönläheisen mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa asioihin.

Hankkeen aikana Geotourist-alustalle tallennettiin kaksi valmista Yläkemijoen tarinaa. Alku on hyvä, mutta työ ei ole valmis.

– Kyläläisten toiveena on, että tulevaisuudessa jokainen alueen yhdeksästä kylästä saisi oman tarinansa.

Kaiken keskiössä aito osallisuus

Matkailututkijana Lüthje on vuosien varrella nähnyt kymmeniä, jopa satoja matkailun kehittämishankkeita. Osa niistä onnistuneempia kuin toiset. Audioreittien parissa työskentelyn hän nostaa esimerkiksi osallistavasta ja vastuullisesta matkailusuunnittelusta.

– Toimintaan osallistuminen on ollut kaikille avointa ja työskentelytavoista on päätetty yhdessä, Lüthje toteaa tyytyväisenä.

Työskentelyn joustavuus on myös antanut tilaa arkiselle luovuudelle, kuten esimerkiksi sille, että satunnainen laavutapaaminen muuttuu onnistuneeksi suunnittelupalaveriksi.

– Se edellyttää, että aikataulut ovat riittävän väljät, toiminta joustavaa ja paikka osallistujille luonteva, Lüthje kiteyttää.

Lüthje toivookin, että matkailun kehittäjät miettisivät huolellisesti, mikä on kulloinkin luontevin kokoontumistapa ja -paikka. Harmillisen usein tilaisuudet järjestetään isojen keskusten neuvottelutiloissa, jotka eivät välttämättä houkuttele osallistumaan.

Matkailussa on muutosvoimaa

Kyläläiset eivät halunneet, että reitit kuormittaisivat ympäristöä turhaan. Osaksi siitä syystä kohteet valittiin niin, että tarvittavat rakenteet, kuten tiet ja laavut, ovat jo olemassa. Paikallisille tärkeitä luontokohteita jätettiin myös tietoisesti reittien ideoinnista pois.

– Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että muutamien luontokohteiden luonto on liian herkkä matkailulle. Ne jätettiin rauhaan.

Auttiköngäs_Roikpi_Uutela Petri.jpg
Yläkemijoen alueen tunnetuin luontokohde on Metsähallituksen ylläpitämä Auttikönkään luontopolku. Kuva: Rovaniemen kaupunki / Uutela Petri. 

Matkailututkijana Lüthje on laajemminkin kiinnostunut ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Sitä pohtiessaan hän mainitsee posthumanistisen luontosuhteen. Pelkistettynä sillä tarkoitetaan ajatusta, jonka mukaan ihminen ei ole erityinen vaan ainoastaan yksi laji muiden joukossa. Huomiota kiinnitetään eläinlajien lisäksi myös muihin ei-inhimillisiin tekijöihin, kuten kasveihin ja ympäristöön.

Ilmastonmuutos ja lajikato ovat totta, ja ne ovat ihmisen aikaansaamia. Muutos parempaan edellyttää, että me ihmiset ymmärrämme vastuumme ja muutamme käytöstämme. Mitä Lüthje ajattelee siitä, voisivatko matkailussa kerrotut tarinat olla muutoksessa avuksi?

– Uskon, että tarinoilla on voimaa pysäyttää kuulijansa. Myös audioreitit on toteutettu tämä ajatus mielessä – toivomme, että ne herättävät miettimään ihmisen ja ympäristön suhdetta, Lüthje toteaa toiveikkaasti.

Kyläläisten toiveena on, että uusien reittien myötä erityisesti yksilö- ja lähimatkailijat löytäisivät tiensä alueelle. Rovaniemen massaturismi ei paikallisia pelota, sillä alueella on vain rajallisesti majoituspaikkoja ja sen uskotaan pitävän bussilastit poissa.

On toisen tarinan aika. Lüthje istuu jälleen Kemijoen rannalla laavulla. Tämä laavu on hieman Vanttauskosken voimalaitoksen yläpuolella. Tarinassa romaninaisen asuun pukeutunut Iita jättää alkukesästä 1972 jäähyväiset vanhalle tutulleen, joelle. Edessä on suuri muutos, kun voimalaitos valmistuu. Sen jälkeen vesimassat hautaavat alleen kaiken: törmäpääskyjen pesäkolot, rantaniityn metsämansikat ja jokea halkovat karikot, joita pitkin on matalalla vedellä kuljettu vastarannalle.

Nyt edessä on vain vettä.


Tutustu tarkemmin