Avajaisten puheissa nousi vahvasti esiin kansainvälisyys, osaajien houkuttelu ja sitouttaminen Suomeen ja Lappiin sekä huoli opiskelijoiden heikosta vuokra-asuntotilanteesta Rovaniemellä.

Rehtori Antti Syväjärvi korosti puheessaan kansainvälisyyden ja liikkuvuuden merkitystä sivistyksen rakentumisessa. Hän muistutti, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä ihmisiä ja että Suomen pitää olla maa, johon on ”hyvä tulla tekemään työtä, eikä maahantulolle ja maahan jäämiselle saa tehdä turhia esteitä tai himmeleitä”.

– Meidän pitää olla hyvä maa yliopiston opiskelijalle, opettajalle ja tutkijalle. On syytä puhua myös työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta. Sivistysalalla, korkea-asteella, tarvitaan kansainvälisiä osaajia ja toimialan luonne on sellainen, että esimerkiksi kuuden kuukauden ”työpaikkasääntö” on todennäköisesti riittämätön. Todellinen asiantuntija ei halua levätä laakereillaan, vaan hän hakee kuumeisesti uusia mahdollisuuksia itselleen ja läheisilleen. Osaavat ja luovat tieteen ja taiteen ihmiset voivat melko vapaasti valita, missä päin maailmaa haluavat rakentaa omaa elämäänsä. Etumme olisi, että yhä useamman valinta osuisi Suomeen, puhumattakaan monien mahdollisuuksien ja potentiaalin Pohjois-Suomesta ja tarkemmin Lapista, Syväjärvi sanoi puheessaan.

Syväjärvi painotti Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin syntyvän osaamisesta ja osaajista.

– Yliopistomme hyvine verkostoineen voi tehdä toivottua hyvää tieteen ja taiteen saralla. Jotta edellä mainitut hienoudet olisivat mahdollisia, tarvitaan konkreettisia tekoja. Käytännössä kyse on jälleen kerran poliittisesta päätöksenteosta. Yliopiston ja korkeakoulujen kannalta voimme olla tyytyväisiä, kun parlamentaarisesta yhteisymmärryksessä yliopistoihin on saatu pitkäkestoisia ja myönteisiä TKI-ratkaisuja. Vastaavasti koulutustason nostoon tarvitaan esimerkiksi hallituskaudet ylittävä pitkän tähtäimen suunnitelma ja sitoutuminen koulutuksen rahoituksen ja resurssien pysyvään nostoon. Nuorten ikäluokkien koulutustason tavoiteltu nosto ei toteudu laadukkaasti ilman yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista, Syväjärvi totesi.

Syväjärvi nosti puheessaan esiin myös yliopiston ”tärkeimmän ytimen” – ihmiset. Hän pohti esimerkiksi Rovaniemen vuokra-asuntotilannetta opiskelijoiden näkökulmasta.

– Erityisen ajankohtainen on korkeakouluopiskelijoiden asema opintojensa kanssa. Ydinkysymys on mielestäni se, miten opintososiaaliset edut ja asuminen voivat mahdollistaa päätoimisen opiskelun. Rovaniemi on harvalukuiseen joukkoon kuuluva yliopistokaupunki, jossa suhteutettu opiskelijamäärä on merkittävä.


Yliopiston rehtori Antti Syväjärvi piti juhlassa avajaispuheen.

Työministeri Arto Satonen on Lapin yliopiston alumni kansainvälisistä suhteista. Puheessaan hän kertasi maailman muutosta omilta opiskeluajoiltaan 1990-luvun puolivälistä tähän päivään ja totesi toimintakentän nykypäivänä olevan haasteellisempi, joskin monella tavalla myös parempaan suuntaan kehittynyt.

Myös Satonen otti esiin kansainvälisten osaajien keskeisen merkityksen. Hän totesi, että kotimaisin voimin Suomessa ei pystytä tuottamaan kaikkea sitä osaamista, jota Suomi tarvitsee elinvoimansa ja asukkaidensa hyvinvoinnin takaamiseksi.

– Hallitus toivottaa jokaisen töihin tai opintojen pariin hakeutuvan osaajan tervetulleeksi. Yliopistojen ja kansainvälisten opiskelijoiden on erityisen tärkeää tiedostaa, että hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jossa jokainen suomalaisesta korkeakoulusta valmistuva maisteri saa pysyvän oleskeluluvan Suomeen, kun läpäisee suomen tai ruotsin kielen tentin. Tässä on kannustin sekä yliopistoille tarjota että opiskelijoille opiskella paikallista kieltä, sanoi Satonen.


Työministeri Arto Satonen kertasi puheessaan maailman muutosta omista opiskeluajoistaan tähän päivään.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Roope Rantala painotti puheenvuorossaan niin lähiopetuksen, opintososiaalisten etuuksien kuin vapaa-ajan aktiviteettien merkitystä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnille ja opintojen suorittamiselle. Hän myös otti vahvasti kantaa Rovaniemen haastavaan vuokra-asuntotilanteeseen:

– Matkailu on räjähdysmäisesti kasvava elinkeino, joka tuo tälle alueelle valtavasti hyvää. Valitettavasti on kuitenkin niin, että me opiskelijat uhkaamme hukkua tuon kasvun alle. Opiskelijoiden asumistukiin tehdyt massiiviset leikkaukset yhdistettynä vauhdikkaasti kasvaviin vuokriin uhkaavat tehdä Rovaniemestä epäedullisen paikan opiskella. Kasvavia vuokria suurempi haaste on kuitenkin tavallisten kotien sääntelemätön ammattimainen lyhytvuokraus, joka pahimmassa tapauksessa johtaa massiiviseen asuntopulaan. Opiskelija-asuntojen riittävyys on eksistentiaalinen kysymys koko yliopistolle, sillä jos täältä ei asuntoa saa, ei tänne voi myöskään tulla opiskelemaan.

Rantala totesi puheessaan, että asuntojen riittävyyden lisäksi myös vapaa-ajan mahdollisuuksista on pidettävä huolta, ja korosti korkeakouluopiskelijoiden merkitystä Rovaniemellä.

– Itse ajattelen, että tämä kaupunki tarvitsee matkailun ohella korkeakoulunsa. Ilman opiskelijoita yliopisto on vain kolkko tutkimuslaitos, ja siksi meistä on pidettävä huolta. Nyt ei juhlapuheet riitä vaan tarvitaan rohkeita ratkaisuja sekä vastuun kantajia – huolenpitäjiä. Matkailijamäärän lähes tuplaantuessa opiskelijoille on välttämätöntä rakentaa lisää opiskelija-asuntoja. Valtionhallinnolla on tässä ja lyhytaikaisen vuokraamisen sääntelyn saralla avaimet kädessään. On kuitenkin niin, että meillä ei ole aikaa odottaa valtiontalouden kohentumista ja ratkaisuja on tarvittaessa tehtävä alueellisesti ja omalla rahalla, hän painotti.


Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Roope Rantala puhui mm. Rovaniemen vuokra-asuntotilanteesta.

Kuvat: Ville Rinne.