Uutiset 2002

Yliopiston maine ja koulutuksen laatu vaikuttavat opiskelupaikan valintaan

10.12.2002

Lapin yliopistoon haetaan yliopiston hyvän maineen ja koulutuksen laadun vuoksi. Näin arvioivat Lapin yliopistoon viime kesänä pyrkineet osana valtakunnallista opiskelijavalintojen arviointiprojektia.

Koulutusalan valintaan puolestaan vaikuttavat eniten alan kiinnostavuus, hyvä mielikuva, haasteellisuus sekä työllistymiseen ja palkkaukseen liittyvät tekijät. Opiskelupaikan ja koulutusalan valintoihin vaikuttavia tekijöitä esitellään Pohjois-Suomen lukiolaisille ja opinto-ohjaajille Lapin yliopistossa keskiviikkona 11. joulukuuta 2002 olevilla abipäivillä.

Vajaa 500 Lapin yliopiston valintakokeissa viime kesänä ollutta vastasi Korkeakoulujen arviointineuvoston kyselyyn, jossa kartoitettiin pyrkijöiden mielipiteitä opiskelijavalinnoista.  Arvioinnin loppuraportti suosituksineen valmistuu loppuvuodesta. Sen tarkoituksena on tuottaa aineistoa opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Lapin yliopistosta arvioinnissa ovat mukana luokanopettajan ja oikeustieteen koulutus. Hakijakyselyyn vastanneista enemmistö oli naisia. Yli puolet oli kotoisin Lapin tai Oulun lääneistä. Tämän vuoden ylioppilaita oli vajaa kolmannes. Noin viidenneksellä hakijoiden vanhemmista oli korkeakoulututkinto.

Yliopiston maine ja koulutuksen laatu vaikuttavat eniten yliopiston valintaan
Kun hakijoilta kysyttiin, miksi he hakivat juuri Lapin yliopistoon, eniten vaikuttaviksi tekijöiksi mainittiin yliopiston hyvä maine, paremmat mahdollisuudet saada opiskelupaikka ja opiskelutarjonta. Myös opiskelupaikkakunnan asuntotilanne ja harrastusmahdollisuudet vaikuttavat jonkin verran yliopiston valintaan eli opiskeluympäristöllä kokonaisuutena on myös merkitystä opiskelupaikan valinnassa.

Opiskelualan valinnassa nousivat esiin alan kiinnostavuus, hyvä mielikuva alasta sekä työllistymiseen ja palkkaukseen liittyvät  asiat. Hyvin motivoituneelta pyrkijäjoukko vaikutti, sillä 70 prosenttia aikoi pyrkiä uudelleen, jos opiskelupaikka ei heti tärppää.

Välivuosi voi selkiyttää uravalintaa
Noin puolella vastanneista oli yksi välivuosi takanaan. Heistä noin puolet oli joutunut pakostakin pitämään välivuoden, koska ei heti päässyt haluamalleen alalle. Muita syistä olivat halu pitää taukoa opinnoissaan, työkokemuksen hankkiminen esim. lisäpisteitä varten sekä varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittaminen. Yllättävän moni, peräti 74 prosenttia arvioi näin jälkikäteen välivuosista olleen hyötyä. Selkein hyöty nähtiin siinä, että välivuosi oli selkeyttänyt uravalintaa.

Hakuoppaista ja www-sivuilta eniten tietoa valintapäätöksen tueksi
Perinteiset valintaoppaat ja viime vuosina yhä tärkeimmiksi tulleet www-sivut  palvelevat eniten tiedonhaussa, kun omaa päätöstä alan valinnasta ollaan tekemässä. Koulutusmessujen, abi-päivien, opinto-ohjaajien sekä vanhempien panos neuvonnassa näyttää kyselyn mukaan pieneltä. - Tiedonvälityskanavia tarvitaan useampia, ne täydentävät toisiaan eivätkä ole toisiaan poissulkevia.  Esimerkiksi Abi-päiviltä voi saada kipinän, joka johtaa sitten hakemaan lisää tietoa.  Pääosa pyrkijöistä arvioi saaneensa riittävästi neuvontaa, ohjausta ja tietoa valintansa tueksi. Parantamisen varaa olisi kuitenkin opintojen sisältöjä ja menetelmiä koskevassa neuvonnassa, arvioi opiskelupalveluiden päällikkö Sirkka-Liisa Laine.

Valintakoekirjojen ulkoaopettelemista kritisoitiin
Opiskelijavalintaperusteissa on suuria eroja esimerkiksi sen mukaan, minkä verran valintakokeisiin on luettava kirjallisuutta.  Kyselyn mukaan oikeustieteiden pääsykokeisiin oli yleensä käytetty aikaa enintään kolme kuukautta. Heistä vajaa puolet oli osallistunut valmennuskursseille. Eniten valintakoetta arvosteltiin sen vuoksi, että se vaati yksityiskohtien ulkoaoppimista.  Oikeustieteisiin pyrkineistä 43 prosenttia oli osallistunut valmennuskursseille.

Kyselyyn vastanneista 74 prosentilla oli arvioi, että valintamenettelyä  pitäisi kehittää. Joka neljäs oli sitä mieltä, että kaikilla korkeakoulukelpoisuuden saaneilla hakijoilla tulisi olla mahdollisuus päästä yliopistoon ilman valintakoetta. Mahdollinen karsinta tulisi tehdä sitten vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Enemmistö arvioi kuitenkin parhaaksi tavaksi koulutodistusten ja valintakokeen yhdistelmät tai pelkän valintakokeen.

Lapin yliopiston valintakokeisiin osallistui tänä vuonna noin 1 800 opiskelijaa, joista opiskelupaikan sai vajaa kolmannes.

Lapin yliopistolla avoimet ovet ABI-päivänä  11.12.
Jo perinteeksi muodostunutta ABI-päivää vietetään yliopistolla keskiviikkona 11.12. ABI-päivä tarjoaa lukiolaisille ja muille koulutuksesta kiinnostuneille rautaisannoksen tietoa opiskelumahdollisuuksista. Tiedekunnat, avoin yliopisto sekä täydennyskoulutuskeskus esittelevät opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoilla on pääaulassa omat info-pisteensä ja he ovat valmiina vastaamaan kaikkiin mahdollisiin opiskelijaelämää ja opintoja koskeviin kysymyksiin. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa koskevaa tietoa on myös saatavilla.

Mukana on myös Oulun yliopisto, joka  esittelee omia koulutusalojaan kuten myös Lapin yliopisto Oulun ABI-päivillä.

Opinto-ohjaajille ja muille tietopalvelutyössä toimiville on oma tilaisuutensa, jossa esitellään yliopiston ajankohtaisia asioita.

Yliopisto-opiskelua koskevat esittelyt alkavat kello 9 ja päättyvät noin kello 15. Esittelyt pidetään yliopiston päärakennuksessa. Taiteiden tiedekunnassa on lisäksi mahdollisuus osallistua opastettuihin kierroksiin tasatunnein kello 10 - 14 välisenä aikana.

Lisätietoja: Sirkka-Liisa Laine, puh. 016 - 341 2253 tai 040 - 773 2192
Uutisen lisäsi LaY/Viestintä/ihk