FI

Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaari

Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaari

REFLEKSIIVISYYS JA RESPONSIIVISUUS OIKEUDESSA

12–14 maaliskuuta 2019, Lapin yliopisto

KIITOS OSALLISTUJILLE JA NÄHDÄÄN TAAS ENSI VUONNA!

Lapin yliopiston oikeustieteiden vuosittainen tutkimusseminaari on tarkoitettu esiintymispaikaksi koko tutkijayhteisölle, professoreista opiskelijoihin. Plenum puhujavieraina tällä kertaa ovat Rob van den Hoven van Genderen (Vrije Universiteit Amsterdam), Tuomas Hupli (Turun yliopisto), Natalia Ollus (HEUNI) ja Niko Soininen (Helsingin yliopisto).

Ajankohtaista

SEMINAARIN PÄIVÄKOHTAINEN OHJELMA JULKAISTU, KATSO TÄSTÄ.

 

Yleisön pyynnöstä sivulle on lisätty suuntaviivoja abstraktin ja esityksen suunnitteluun.

Sivulle lisätty Samuli Hurrin paperi seminaarin teemoista, ks. tästä.

Sivun alkuun

Tervetuloa tutkimaan!

Sosiologi Pierre Bourdieu päätyi eräässä haastattelussa seuraavaan: ”Olen sitä mieltä, että sosiologian pitäisi itse määritellä oma tarpeellisuutensa ja tehtävänsä”. Bourdieun mukaan tämä edellyttää tutkijoilta jatkuvaa itsetutkiskelua eli refleksiivisyyttä, eikä sen pulman ympärillä pyörimistä, että ”ketä heidän tulisi palvella ja miten”. Arvatenkin Bourdieun kutsu tieteelliseen refleksiivisyyteen koskee yhtä paljon myös oikeustiedettä.

Tässä hengessä kutsumme tutkijoita vuosittaiseen tieteelliseen itsetutkiskeluun; on jälleen aika kokoontua määrittelemään omaa tehtäväämme yhteiskunnassa. Teemana on tällä kertaa refleksiivisyys ja responsiivisuus oikeudessa. Toisin sanoen keskustelemme oikeudesta toimivassa yhteiskunnassa. 

Seminaari ja sen teema sopivat kaikilta oikeudenaloilta ja uran vaiheista tuleville tutkijoille. Voit tulla esimerkiksi vain kertomaan oikeudenalasi tilasta tai tutkimuksesi teemasta. Erinomaista olisi, jos saisit esimerkein tai muulla tavalla esiin oikeusjärjestyksen ja muun yhteiskunnan välityssuhteita ja kehitystä.

Tutkimusseminaarin huolenaiheena kaiken kaikkiaan on oikeusjärjestelmän kyky paitsi pysyä mukana yhteiskunnallisessa kehityksessä, myös jatkuvasti varjella niitä juridisia periaatteita, arvoja ja tavoitteita, joiden kielelle uudet ongelmat pitäisi pystyä kääntämään. Lyömättä mitään lukkoon tarjoamme seuraavassa muutamia suuntaviivoja siitä, mitä seminaarissa haemme responsiivisuuden ja refleksiivisyyden käsitteillä.

Sivun alkuun

Teemasta
Responsiivisuudella tarkoitamme oikeusjärjestyksen kykyä vastata muualta yhteiskunnasta siihen kohdistuviin odotuksiin ja tarpeisiin. Seminaarissa tarkastellaan erityisesti ihmisten hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja teknologiseen kehitykseen liittyviä yhteiskunnallisia odotuksia ja tarpeita. Eri suunnista tulevat odotukset saattavat olla myös ristiriidassa keskenään ja tarpeet toinen toisensa poissulkevia, mistä syystä lainsäädäntöratkaisujen taustalle jää usein pysyviä jännitteitä. Toisaalta voidaan ajatella, että koko oikeusjärjestys, varsinkin sen päätöksentekoon ja riidanratkaisuun kytkeytyvää menettelyllinen puoli, on rakennettu jännitteiden purkamisen tarpeisiin ja oikeudenmukaisuusodotuksiin vastaamiseksi. 
Refleksiivisyydellä tarkoitamme ensinnäkin oikeusjärjestyksen kykyä säilyttää oma identiteettinsä ulkoisten odotusten ja tarpeiden paineessa. Voidaanko esimerkiksi yhdenvertaisuudesta työntekijöiden irtisanomissuojan osalta luopua, jos taloudellisen toiminnan vauhdittaminen sitä edellyttää? Entä yksityiselämän suojasta, jos terroritekojen ennaltaehkäisy sitä vaatii?  Siinä missä responsiivisuus tarkoittaa oikeusjärjestyksen muuntautumiskykyä, refleksiivisyys tarkoittaa eräänlaista vastustuskykyä. Tätä ylläpitävät oikeusjärjestyksessä erityisesti valtiosääntöoikeus, jossa konkretisoituvat demokratian ja oikeusvaltion vaatimukset, sekä prosessioikeus, jossa konkretisoituvat päätöksenteon riippumattomuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset, sekä ihmisten yhtäläinen oikeus puolustautua. 

Refleksiivisyys voi viitata myös tiettyyn historiallisen kehityksen tuottamaan oikeustyyppiin, niin sanottuun oikeusparadigmaan. Refleksiivinen oikeustyyppi on sellainen, jossa oikeusjärjestys tarjoaa muille yhteiskunnallisille järjestelmille – esimerkiksi ympäristön suojelua ja käyttöä hallinnoiville, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiville, sekä teknologiaa ja sen käytettävyyttä kehittäville järjestelmille – oikeudenmukaisia menettelymuotoja ja muita välineitä etsiä ja määritellä omaa identiteettiään. Refleksiivinen oikeus ei ohjaa toisia järjestelmiä sisällöllisesti, vaan nämä käyttävät oikeutta hyväksi omien periaatteidensa ja tavoitteidensa määrittelemisessä sekä niihin sopivien keinojen valikoimisessa. Voidaan esittää kysymys, onko refleksiivinen oikeusparadigma prosessioikeusajattelun levittäytymistä koko oikeusjärjestelmään hieman vastaavalla tavalla kuin perusoikeusajattelu on tehnyt 1990-luvulta alkaen.

Nämä ovat kuitenkin vain yksiä mahdollisia kehittelyjä teemasta, eikä niiden ole tarkoitus rajoittaa muita mahdollisuuksia. Tule kertomaan omastasi!

Sivun alkuun

Ilmoittautuminen, majoitus ja suoritukset

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu seminaariin 18.2. mennessä osoitteeseen iiris.kestila@ulapland.fi.

Huomaathan, että alustuksen pitäminen ei sido sinua kyseisen ryhmän työskentelyyn koko seminaarin ajaksi, vaan voit valita vapaasti mihin ohjelmaan osallistut.

1) Alustus työryhmässä

  • Mainitse ilmoittautumisessasi, missä ryhmässä haluat pitää alustuksen ja esitteletkö ryhmässä paperin.
  • Toimita ilmoittautumisesi ohessa 100-200 sanan abstrakti, joka tiivistää paperin tutkimusongelman, sekä esimerkiksi lähtökohdat ja tavoitteet työlle. Abstraktit julkaistaan seminaarin nettisivulla ilmoittautumisajan päätyttyä.
  • Mainitse ilmoittautumisessa myös nimesi, sähköpostiosoitteesi ja tieto siitä, kuinka moneen päivään osallistut.
  • Jos haluat, että paperisi jaetaan työryhmän muille osallistujille, lähetä se Iiris Kestilälle (iiris.kestila@ulapland.fi) viimeistään 4 maaliskuuta. 

Mikäli et esittele työryhmässä paperia (et esimerkiksi ole suorittamassa jatkotutkintoon kuuluvia Teoriaa tai Metodia) ja pidät vain alustuksen, toimita ilmoittautumisen ohessa kuitenkin abstrakti.

Järjestävä taho voi harkintansa mukaan ehdottaa alustuksesi siirtämistä muuhun työryhmään kuin mitä ilmoittautumisessa on mainittu. Tällöin järjestäjät ovat sinuun henkilökohtaisesti yhteydessä.

2) Osallistuminen ilman alustusta

Mikäli osallistut ilman alustusta, ilmoittaisitko silti tulostasi, jotta osaamme varautua. Tällöin ilmoittautumiseksi riittää nimesi, sähköpostiosoite ja tieto siitä, kuinka moneen päivään osallistut.

Majoitus

Varaattehan majoituksenne ajoissa, sillä maaliskuu on Rovaniemellä vielä kiireistä sesonkiaikaa. Majoitus kannattaa varata jo ennen seminaarin ilmoittautumisajan päättymistä. Seminaariin osallistujille on varauskiintiöt Hostel Cafe Kodissa sekä City Hotellissa. Majoituksen voi tietysti varata muualtakin. Esimerkiksi yliopiston vierashuoneita voi tiedustella osoitteesta tilapalvelut@ulapland.fi ja Airbnb:ssä on paljon majoittajia Rovaniemellä (www.airbnb.fi).

Varauskiintiöt hotelleihin:

Varaus ja maksu hoidetaan itse/oman yksikön ohjeiden mukaan. City Hotelin kiintiö umpeutuu tammikuun alkupuolella ja Hostel Cafe Kodin tammikuun lopussa. Tarkistattehan varaus-ja maksuehdot varauksenne yhteydessä.

Hostel Cafe Koti, tunnus OTK Tutkimusseminaari
Kiintiö varattavissa heti – 31.1.2019
Varaus sähköpostitse tai puhelimitse:
+358 44 7961 333
info@hostelcafekoti.fi
hostelcafekoti.fi

City Hotel Rovaniemi, tunnus OTK Tutkimusseminaari tai pelkkä OTK
Kiintiö varattavissa: heti – 10.1.2019
Varaukset ja tiedustelut myyntipalvelusta:
sales@cityhotel.fi
+358 16 33 00 416
http://www.cityhotel.fi/fi

Suorituksia jatko-opintoihin

Tutkimusseminaari korvaa aiemmin järjestetyn jatko-opintoviikon. Osallistumalla tutkimusseminaariin, kirjoittamalla sitä varten 10 sivun tekstin ja pitämällä sen pohjalta 15 minuutin alustuksen jossakin työryhmässä, voit suorittaa oikeustieteiden jatko-opintojen yleiseen osaan kuuluvan jakson ”Teoria” (5 op) tai ”Metodi” (5 op). Teksti tulee toimittaa viimeistään maanantaina 11.3. osoitteeseen iiris.kestila@ulapland.fi.

Jatkotutkintojen rakenteesta, ks. jatko-opintovaatimukset 2018–2019.

Tässä vielä joitakin kirjallisuusvinkkejä jatko-opiskelijoille:

  • Bourdieu, Pierre (2004) Science of Science and Reflexivity. Cambridge: Polity Press.
  • Habermas, Jürgen (1996) ‘Paradigms of Law’. Chapter 9 of Between Facts and Norms. Contributions to a Discourse Theory of Law and Democracy. Cambridge, UK: Polity Press, pp. 388–446. Also in 17 Cardozo Law Review (1995–1996) pp. 771.
  • Foucault, Michel (2008) ‘Lecture on 17 January’ and ‘Lecture on 28 March’. Chapters 2 and 11 of The Birth of Biopolitics. Lectures at the Collège de France 1978–1979. Basingstoke & New York: Palgrave Macmillan, pp. 267–290.
  • Koskenniemi, Martti (2006) Fragmentation of International Law:  Difficulties Arising from the Diversification And Expansion Of International Law. http://legal.un.org/ilc/documentation/english/a_cn4_l682.pdf.
  • Luhmann, Niklas (2004) ‘Society and its Law’. Chapter 12 of Law as a Social System. Oxford: Oxford University Press, pp. 464–490.
  • Nonet, Philippe & Philip Selznick (2017), Law & society in Transition: Toward Responsive Law. Abingdon: Routledge.
  • Teubner, Gunther (2012) Constitutional Fragments: Societal Constitutionalism and Globalization.
  • Teubner, Gunther & Andreas Fischer-Lescano (2004), Regime-Collsions The Vain Search for Legal Unity in the Fragmentation of Global Law. Michigan Journal of International Law, Vol. 25, No. 4, pp. 999-1046.
  • Teubner, Gunter (1983) ‘Substantive and Reflexive Elements in Modern Law’. Law & Society Review Vol. 17, No. 2, pp. 239-286.

Ohjeita abstraktin ja esityksen suunnitteluun

  • Abstraktissa ilmoitetaan otsikko ja tekijä sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksen aihepiiri, tutkimuskysymys ja näkökulma (esim. juridisen järjestelmän koherenssi, yksilön oikeudellinen asema, poliittisten tavoitteiden toteutuminen, oikeudenmukaisuuden toteutuminen, historiallinen muutos, tulevaisuuden mahdollisuudet, Euroopan integraatio, globalisaatio, jne.)
  • Yritä kirjoittaa ja puhua yleisesti kiinnostavasta näkökulmasta, eli mikä on tutkimuksesi kohteen (ongelman, ilmiön) laajempi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys.
  • Esitä alussa ja lopussa itsellesi kysymys siitä, mitä aiheesi kautta voidaan sanoa oikeusjärjestelmän ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteesta.
  • Millä tavalla tutkimuksessasi voisi olla mahdollista tehdä näkyväksi oikeuden pyrkimys vastata yhteiskunnan yksittäisiin tapahtumiin tai laajempiin kehityksiin?
  • Millä tavalla tutkimuksessasi voisi olla mahdollista tehdä näkyväksi oikeuden pyrkimys säilyttää tärkeitä oikeudellisia arvoja (laillisuus, yhdenvertaisuus, vapaus, jne.) muutosten paineessa?

Sivun alkuun

Lisätietoja

Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ynnä muusta tulee tälle sivulle.

Tilaisuus on avoin kaikille, vasta-alkajille ja varttuneille, ja myös muiden tieteenalojen tutkijat ovat tervetulleita.

Aiemman tutkimusseminaarin sivuihin pääset tutustumaan tästä: AVAUKSIA - Oikeustieteiden jatko-opintoviikko 2018

 

Kysymykset ja yhteydenotot: Iiris Kestilä, iiris.kestila@ulapland.fi

Seminaarin vastuuhenkilö: Samuli Hurri, samuli.hurri@ulapland.fi

Sivun alkuun

Työryhmät/Call for papers

Työryhmät/Call for papers
Hyvinvointioikeus ja yhteiskunnan muutos

Kieli: suomi ja englanti

Hyvinvointioikeus tarkastelee ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin liittyviä normistoja – niiden kokonaisvaikutuksia ja oikeudellisia ulottuvuuksia. Näkökulma voi olla sosiaalioikeudellinen, mutta hyvinvointioikeudella on yhtymäkohtia myös muihin oikeuden- ja tieteenaloihin. Hyvinvointia turvaavat yhteiskunnalliset rakenteet ovat muutoksen kohteena, mikä haastaa tarkastelemaan hyvinvointia oikeudellisena ilmiönä laajemmin.  Vastaavasti tarkastelussa voidaan keskittyä kysymään, mikä on erilaisten oikeudellisten ilmiöiden ja instrumenttien relevanssi hyvinvointioikeuden kannalta. 

Toivotamme työryhmään tervetulleeksi pohdinnat hyvinvoinnin ja oikeuden yhtymäkohdista oikeudenalasta riippumatta. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi (muttei pelkästään) seuraaviin:

- Miten oikeudella voidaan edistää hyvinvointia? (esim. uhrin asema ihmiskauppa-, vihapuhe- ja vainoamisrikoksissa) - Mitä ovat ajankohtaiset meneillään olevat muutokset ja mitä välineitä oikeustieteessä on muutokseen vaikuttamiseen? (esim. SOTE/SOTU-uudistukset) - Onko hyvinvoinnilla oikeudellisia reunaehtoja? (esim. työntekijän asemaan ehdotettavat muutokset)
Oikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuus

Kieli: suomi

Perustuslain 21 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti siihen kuuluvine osatekijöineen on sekä perus- että ihmisoikeus. Oikeudelliset menettelyt eivät kuitenkaan rajoitu vain tuomioistuinmenettelyihin, vaan oikeudellisten menettelyjen piiri on huomattavasti laajempi. Esimerkiksi verotusmenettely, sotilaskurinpitomenettely tai vaikkapa menettely kuluttajariitalautakunnassa ovat epäilemättä oikeudellisia menettelyjä vaikka ne eivät välttämättä ole Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettuja oikeudenkäyntimenettelyjä. 

Työryhmässä mietitään sekä oikeudenkäynteihin että muihin oikeudellisiin menettelyihin liittyviä oikeusturvaelementtejä sekä sitä, miten nämä elementit eri menettelyissä eroavat toisistaan. Aiheet voivat koskea esimerkiksi:

- Millä perusteella EIT tulkitsee jonkin menettelyn tuomioistuinmenettelyksi?

- EIS 6 artiklan soveltuminen varsinaisen tuomioistuin prosessin ulkopuolella, esim. asevelvollisen menettelylliset oikeudet sotilaskurindossa

- Ns. Engel-kriteerien tulkinta

- Mikä tahansa näihin aiheisiin välittömästi tai välillisesti liittyvä aihe tai muu menettelyihin liittyvä aihe.

Monitahoiset ympäristöongelmat, epävarmuus ja oikeus

Kieli: suomi ja englanti

Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut, kuten ruoka, kivennäisaineet, puu ja vesi, ylläpitävät ihmisen elämää ja kehitystä. Luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen kestämätön käyttö heikentää ekosysteemejä, joihin ne perustuvat, ja aiheuttavat jopa vaaran planeetan kestokyvyn ylittymisestä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat esimerkkejä globaaleista haasteista, kun taas Itämeren rehevöityminen ja vaeltavien kalakantojen katoaminen ovat alueellisia esimerkkejä. Arktisella alueella haavoittuvat ekosysteemit ja nopeasti kohoava lämpötila tekevät tilanteesta erityisen herkän. Ympäristöongelmat ovat monimutkaisin tavoin kietoutuneet yhteen taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten järjestelmien kanssa. Tieteelliseen tietämykseen liittyvät epävarmuustekijät ja ennakoimaton kehitys mutkistavat tilannetta entisestään. Lisäksi muuttuvat ympäristöarvot voivat päätyä vastakkain aiempien menettelytapojen ja oikeudellisesti sitovien päätösten kanssa, jotka vaikuttavat luonnonvarojen käyttämiseen tällä hetkellä. Kaiken tämän seurauksena perustavanlaatuiset muutokset ovat tarpeen kaikissa yhteiskunnallisissa järjestelmissä, mukaan lukien oikeusjärjestelmässä. Erityinen haaste oikeusjärjestelmälle on se, miten parantaa kykyä toimia epävarmuuden ja muuttuvien arvojen kanssa heikentämättä oikeuden arvoperustaa, kuten ennustettavuutta, pysyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. 

Luonnonvararyhmä toivoo esityksiä monimutkaisista ympäristöongelmista, epävarmuudesta ja oikeudesta. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi:

- luonnonvarojen kestävää käyttöä

- epävarmuuden kanssa selviytymistä

- tieteen ja oikeuden vuorovaikutusta

- muuttuvia arvoja, menneisyyden päätöksiä ja oikeutta

- luonnonvaroja ja yhteisöjä arktisella alueella

- valtioiden rajat ylittävien resurssien hallinnointia

- ekologista kompensaatiota

- kiertotaloutta

Teknologia, oikeus ja elämän toiseus

Kieli: suomi ja englanti

Teknologian aikakaudella ihmisten elämäntavat ovat jo pitkään olleet murroksessa. Tällä hetkellä teknologinen kehitys on vaivihkaa viemässä ihmiselämää raja-alueelle, jossa sen jatkeeksi on muodostumassa eräänlainen kyborgi, sekoitus eloperäistä ja konetta. Monissa yhteyksissä voidaan jo puhua teknologisesta minuudesta ja toiseudesta: digitaalisessa ympäristössä on online-identiteettejä; mekaniikasta on kehittynyt bioniikkaa eli elävän organismin jäljittelyä; robotiikka on nykyään keinoälyä ja ohjelmointia; genetiikassa manipuloidaan mitokondrioita eli solujen mikrorakenteita.

Oikeus, teknologia ja designajattelu (LTDT) ryhmä toivoo esityksiä teknologisen minän ja elämäntoiseuden teemojen ympäriltä. Pohdinnat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin:

- Oikeus ja digitaalinen / teknologinen minuus

- Oikeus ja digitaalinen / teknologinen toiseus

- Geenimanipuloinnin etiikka

- Sähköinen henkilöllisyys

- Oikeus ja keinoäly

- Oikeus digitaalisilla alustoilla

Oikeus toimivassa yhteiskunnassa

Kieli: suomi ja englanti

Tähän työryhmään kutsutaan esityksiä miltä tahansa oikeudenalalta, oikeuden yleistieteistä tai toisten tieteiden näkökulmasta. Työryhmän erityisempänä teemana ovat oikeuden välityssuhteet yhteiskunnalliseen todellisuuteen, käsittäen myös arvot. Toivomme esityksiä konkreettisista tapauksista tai kehityskuluista, joissa nämä välityssuhteet näkyvät, mutta myös teoreettisempia analyyseja. Tässä työryhmässä tarjoamme halukkaille mahdollisuuden myös tieteenteoreettiseen ja filosofiseen pohdintaan.

Esitykset voivat esimerkiksi käsitellä sitä, miten

- jonkin sääntelyuudistuksen taustalla vaikuttaa/on vaikuttanut eri suuntaan käyviä yhteiskunnallisia tavoitteita ja odotuksia (esim. liikennekaari, tietoyhteiskuntakaari, aktiivimalli, mutta myös yksittäiset lainkohdat kuten vaikkapa raiskausrikoksen tunnusmerkistö, jne.)

- jokin oikeudenala on pyrkinyt määrittelemään tai päivittämään määritelmäänsä niistä yhteiskunnallisista tarpeista, joihin se pyrkii vastaamaan (esim. sosiaalinen siviilioikeus, eurooppaoikeuden soveltamisalan laajeneminen, valtiosääntöoikeuden Drittwirkung, jne.)

- koko oikeusjärjestelmä tai jokin sen osa on tietyssä historiallisessa vaiheessa – nykyhetki mukaan lukien – suhtautunut yhteiskunnalliseen muutokseen (esim. työoikeuden kehittyminen työväenluokan nousun vaikutuksesta, rikosoikeuden itseymmärryksen muutos sosiologisen tiedon ansiosta, perheoikeuden kehitys naisten tasa-arvon parantuessa, perusoikeusajattelu, jne.)

- toisten tieteiden tuottama tieto (esim. tieto ihmisten taloudellisesta käyttäytymisestä, tieto rikollisuuden syistä, tieto rakenteellisista ja historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista, toisista kulttuureista, jne.) vaikuttaa oikeudessa ja miten toisaalta oikeudelliset normit asettavat vaatimuksia tiedon tuotannolle (esim.  tutkimusetiikka, historiantulkinnat, erimuotoiseen syrjintään liittyvät sensitiivisyydet, jne.)

- yhteiskunta- ja ihmistieteet (Geisteswissenschaften) ja niin sanotut kovat tieteet suhtautuvat toisiinsa (mahdollisesti jollakin liitynnällä oikeuteen, mutta ei välttämättä)

- yleisestä yhteiskunnallisen vallan kentästä, jota luonnehtii strateginen peli tai kamppailu hallinnan järjestelmien välillä;

- jotakin muuta, mikä liittyy teemaan.

Ohjelma

KATSO PÄIVÄKOHTAINEN OHJELMA TÄSTÄ. 

Yleiskatsaus ohjelmaan

Paikka: Rovaniemi, Lapin yliopisto, LS 19

Tiistai 12.3.

9.15. Tervetuloa, dekaani Soili Nysten-Haarala

9.30. Plenum

Rob van den Hoven van Genderen, "Is there a future for IP with creations by (General) AI entities?"
Rosa Ballardini, "IPR and Otherness: the case of AI-Generated Innovations", pj. Soili Nysten-Haarala

11.15 Lounas

12.15 Panel discussion: "Politics of knowledge"

 Marjo Ylhäinen, Matti Nojonen, Laura Junka-Aikio & Juha Himanka, pj. Samuli Hurri

 14.00 Kahvi

 14.15 Työryhmät

 16.15 Ohjelma päättyy

 19.00 Vapaamuotoinen illanvietto Hostel Café Kodissa (Valtakatu 21)

Keskiviikko 13.3.

9.15 Plenum

Niko Soininen ja Jukka Similä, "Oikeusvaltio ja oikeuden sopeutuvuus ympäristösääntelyssä", pj. Ilari Hovila

11.00 Lounas

12.15 Työryhmät

14.15 Kahvi

14.45 Plenum

Tuomas Hupli ja Mikko Vuorenpää, "Oikeudenmukaisen menettelyn ajankohtaisia haasteita", pj. Juhana Riekkinen

16.30 Ohjelma päättyy

Torstai 14.3.

9.15 Plenum

Natalia Ollus, "Kamppailtua, kiisteltyä, neuvoteltua – oikeudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien määrittyminen monenvälisissä keskusteluissa"
Minna Kimpimäki, "Kolme tarinaa yhteiskunnan muutoksesta ja rikosoikeustutkimuksesta", pj. Mirva Lohiniva-Kerkelä

11.00 Lounas

12.15 Työryhmät

14.15 Kahvi

14.30 Työryhmät

16.30 Ohjelma päättyy

Sivun alkuun

Media

Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaarin ja Politiikan tutkimuksen päivien yhteistyössä tekemä video muistuttaa ilmoittautumaan! Katso video alta!

 

Tutkimusseminaari esillä myös Lapin yliopiston uutislähetyksessä. Katso tästä leikattu haastattelu:


From Samuli Hurri on Vimeo