• Weboodi
  • Owa
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaari
Tervetuloa tutkimaan!
Teemasta
Ilmoittautuminen ja suoritukset
Lisätietoja
Työryhmät/Call for papers
Työryhmät/Call for papers
Hyvinvointioikeus ja yhteiskunnan muutos

Kieli: suomi ja englanti

Hyvinvointioikeus tarkastelee ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin liittyviä normistoja – niiden kokonaisvaikutuksia ja oikeudellisia ulottuvuuksia. Näkökulma voi olla sosiaalioikeudellinen, mutta hyvinvointioikeudella on yhtymäkohtia myös muihin oikeuden- ja tieteenaloihin. Hyvinvointia turvaavat yhteiskunnalliset rakenteet ovat muutoksen kohteena, mikä haastaa tarkastelemaan hyvinvointia oikeudellisena ilmiönä laajemmin.  Vastaavasti tarkastelussa voidaan keskittyä kysymään, mikä on erilaisten oikeudellisten ilmiöiden ja instrumenttien relevanssi hyvinvointioikeuden kannalta. 

Toivotamme työryhmään tervetulleeksi pohdinnat hyvinvoinnin ja oikeuden yhtymäkohdista oikeudenalasta riippumatta. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi (muttei pelkästään) seuraaviin:

- Miten oikeudella voidaan edistää hyvinvointia? (esim. uhrin asema ihmiskauppa-, vihapuhe- ja vainoamisrikoksissa) - Mitä ovat ajankohtaiset meneillään olevat muutokset ja mitä välineitä oikeustieteessä on muutokseen vaikuttamiseen? (esim. SOTE/SOTU-uudistukset) - Onko hyvinvoinnilla oikeudellisia reunaehtoja? (esim. työntekijän asemaan ehdotettavat muutokset)
Oikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuus

Kieli: suomi

Perustuslain 21 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti siihen kuuluvine osatekijöineen on sekä perus- että ihmisoikeus. Oikeudelliset menettelyt eivät kuitenkaan rajoitu vain tuomioistuinmenettelyihin, vaan oikeudellisten menettelyjen piiri on huomattavasti laajempi. Esimerkiksi verotusmenettely, sotilaskurinpitomenettely tai vaikkapa menettely kuluttajariitalautakunnassa ovat epäilemättä oikeudellisia menettelyjä vaikka ne eivät välttämättä ole Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettuja oikeudenkäyntimenettelyjä. 

Työryhmässä mietitään sekä oikeudenkäynteihin että muihin oikeudellisiin menettelyihin liittyviä oikeusturvaelementtejä sekä sitä, miten nämä elementit eri menettelyissä eroavat toisistaan. Aiheet voivat koskea esimerkiksi:

- Millä perusteella EIT tulkitsee jonkin menettelyn tuomioistuinmenettelyksi?- EIS 6 artiklan soveltuminen varsinaisen tuomioistuin prosessin ulkopuolella, esim. asevelvollisen menettelylliset oikeudet sotilaskurindossa- Ns. Engel-kriteerien tulkinta- Mikä tahansa näihin aiheisiin välittömästi tai välillisesti liittyvä aihe tai muu menettelyihin liittyvä aihe.
Monitahoiset ympäristöongelmat, epävarmuus ja oikeus

Kieli: suomi ja englanti

Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut, kuten ruoka, kivennäisaineet, puu ja vesi, ylläpitävät ihmisen elämää ja kehitystä. Luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen kestämätön käyttö heikentää ekosysteemejä, joihin ne perustuvat, ja aiheuttavat jopa vaaran planeetan kestokyvyn ylittymisestä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat esimerkkejä globaaleista haasteista, kun taas Itämeren rehevöityminen ja vaeltavien kalakantojen katoaminen ovat alueellisia esimerkkejä. Arktisella alueella haavoittuvat ekosysteemit ja nopeasti kohoava lämpötila tekevät tilanteesta erityisen herkän. Ympäristöongelmat ovat monimutkaisin tavoin kietoutuneet yhteen taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten järjestelmien kanssa. Tieteelliseen tietämykseen liittyvät epävarmuustekijät ja ennakoimaton kehitys mutkistavat tilannetta entisestään. Lisäksi muuttuvat ympäristöarvot voivat päätyä vastakkain aiempien menettelytapojen ja oikeudellisesti sitovien päätösten kanssa, jotka vaikuttavat luonnonvarojen käyttämiseen tällä hetkellä. Kaiken tämän seurauksena perustavanlaatuiset muutokset ovat tarpeen kaikissa yhteiskunnallisissa järjestelmissä, mukaan lukien oikeusjärjestelmässä. Erityinen haaste oikeusjärjestelmälle on se, miten parantaa kykyä toimia epävarmuuden ja muuttuvien arvojen kanssa heikentämättä oikeuden arvoperustaa, kuten ennustettavuutta, pysyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. 

Luonnonvararyhmä toivoo esityksiä monimutkaisista ympäristöongelmista, epävarmuudesta ja oikeudesta. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi:

- luonnonvarojen kestävää käyttöä- epävarmuuden kanssa selviytymistä- tieteen ja oikeuden vuorovaikutusta- muuttuvia arvoja, menneisyyden päätöksiä ja oikeutta- luonnonvaroja ja yhteisöjä arktisella alueella- valtioiden rajat ylittävien resurssien hallinnointia- ekologista kompensaatiota- kiertotaloutta
Teknologia, oikeus ja elämän toiseus

Kieli: suomi ja englanti

Teknologian aikakaudella ihmisten elämäntavat ovat jo pitkään olleet murroksessa. Tällä hetkellä teknologinen kehitys on vaivihkaa viemässä ihmiselämää raja-alueelle, jossa sen jatkeeksi on muodostumassa eräänlainen kyborgi, sekoitus eloperäistä ja konetta. Monissa yhteyksissä voidaan jo puhua teknologisesta minuudesta ja toiseudesta: digitaalisessa ympäristössä on online-identiteettejä; mekaniikasta on kehittynyt bioniikkaa eli elävän organismin jäljittelyä; robotiikka on nykyään keinoälyä ja ohjelmointia; genetiikassa manipuloidaan mitokondrioita eli solujen mikrorakenteita.

Oikeus, teknologia ja designajattelu (LTDT) ryhmä toivoo esityksiä teknologisen minän ja elämäntoiseuden teemojen ympäriltä. Pohdinnat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin:

- Oikeus ja digitaalinen / teknologinen minuus- Oikeus ja digitaalinen / teknologinen toiseus- Geenimanipuloinnin etiikka- Sähköinen henkilöllisyys- Oikeus ja keinoäly- Oikeus digitaalisilla alustoilla
Oikeus toimivassa yhteiskunnassa

Kieli: suomi ja englanti

Tähän työryhmään kutsutaan esityksiä miltä tahansa oikeudenalalta, oikeuden yleistieteistä tai toisten tieteiden näkökulmasta. Työryhmän erityisempänä teemana ovat oikeuden välityssuhteet yhteiskunnalliseen todellisuuteen, käsittäen myös arvot. Toivomme esityksiä konkreettisista tapauksista tai kehityskuluista, joissa nämä välityssuhteet näkyvät, mutta myös teoreettisempia analyyseja. Tässä työryhmässä tarjoamme halukkaille mahdollisuuden myös tieteenteoreettiseen ja filosofiseen pohdintaan.

Esitykset voivat esimerkiksi käsitellä sitä, miten

- jonkin sääntelyuudistuksen taustalla vaikuttaa/on vaikuttanut eri suuntaan käyviä yhteiskunnallisia tavoitteita ja odotuksia (esim. liikennekaari, tietoyhteiskuntakaari, aktiivimalli, mutta myös yksittäiset lainkohdat kuten vaikkapa raiskausrikoksen tunnusmerkistö, jne.)- jokin oikeudenala on pyrkinyt määrittelemään tai päivittämään määritelmäänsä niistä yhteiskunnallisista tarpeista, joihin se pyrkii vastaamaan (esim. sosiaalinen siviilioikeus, eurooppaoikeuden soveltamisalan laajeneminen, valtiosääntöoikeuden Drittwirkung, jne.)- koko oikeusjärjestelmä tai jokin sen osa on tietyssä historiallisessa vaiheessa – nykyhetki mukaan lukien – suhtautunut yhteiskunnalliseen muutokseen (esim. työoikeuden kehittyminen työväenluokan nousun vaikutuksesta, rikosoikeuden itseymmärryksen muutos sosiologisen tiedon ansiosta, perheoikeuden kehitys naisten tasa-arvon parantuessa, perusoikeusajattelu, jne.)- toisten tieteiden tuottama tieto (esim. tieto ihmisten taloudellisesta käyttäytymisestä, tieto rikollisuuden syistä, tieto rakenteellisista ja historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista, toisista kulttuureista, jne.) vaikuttaa oikeudessa ja miten toisaalta oikeudelliset normit asettavat vaatimuksia tiedon tuotannolle (esim.  tutkimusetiikka, historiantulkinnat, erimuotoiseen syrjintään liittyvät sensitiivisyydet, jne.)- yhteiskunta- ja ihmistieteet (Geisteswissenschaften) ja niin sanotut kovat tieteet suhtautuvat toisiinsa (mahdollisesti jollakin liitynnällä oikeuteen, mutta ei välttämättä)- yleisestä yhteiskunnallisen vallan kentästä, jota luonnehtii strateginen peli tai kamppailu hallinnan järjestelmien välillä;- jotakin muuta, mikä liittyy teemaan.
Ohjelma
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK