Vuoden 2023 teema: Alku
Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään 11.–15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa (Yliopistonkatu 3) ja Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4). Tapahtumaviikon aikana Tieteen päiviä vietetään myös Turussa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Rinnakkaisista tapahtumista lähetetään verkon välityksellä ohjelmaa kaupungista toiseen. Tieteen päiville ja sen oheistapahtumiin on vapaa pääsy.
Vuoden 2023 teemana on Alku, jota lähestytään kymmenien eri tieteenalojen näkökulmista. Uusi alku on aina monen tekijän summa. Yksittäisten alkupisteiden sijasta Tieteen päivien luennot ja keskustelut piirtävätkin jatkumoita, jotka ovat johtaneet erilaisten ilmiöiden, asioiden ja tapahtumien syntyyn. Hirmumyrsky kehittyy ihmiskieltä nopeammin, mutta molempien taustalla on monivaiheinen prosessi. Tieteen päivillä pohditaan myös, minkälaiset prosessit tässä ajassa johtavat parempiin alkuihin tulevaisuudessa.
Lapin yliopiston paneelikeskustelu: Loppu, alku vai lopunalku – Miten käy Lapille matkailuvirtojen ja luonnonvarapaineiden keskellä?
Osana Tieteen päiviä Lapin yliopisto järjestää paneelikeskustelun Loppu, alku vai lopunalku – Miten käy Lapille matkailuvirtojen ja luonnonvarapaineiden keskellä? Pohjoinen kiinnostaa niin matkailijoita kuin esimerkiksi kaivosyhtiöitä. Mutta kuinka toimia Lapissa kestävästi? Voit seurata paneelikeskustelua 12.1. klo 15 alkaen paikan päällä LS2-luentosalissa tai striimin välityksellä.
Paneelissa keskustelevat seuraavat asiantuntijat:
- Saara Alakorva, väitöskirjatutkija, saamentutkimus, Lapin yliopisto
- Minni Haanpää, yliopistonlehtori, matkailututkimus, Lapin yliopisto
- Ilkka Ratinen, professori, kestävyys- ja luontokasvatus, Lapin yliopisto
- Seija Tuulentie, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Luke
Helsingin ohjelman striimaus Lapin yliopistolla
Helsingin Tieteen päivien suoraa lähetystä voi tulla seuraamaan Lapin yliopistolle 12.1. Castren-saliin, jossa striimataan seuraavat sisällöt:
10.00–11.45 Scholars at Risk and Protection of Academic Freedom
Academic freedom is a central issue in today’s world. The situation is alarming in many regions and countries, even within Europe. Besides outright violence and lack of security, authoritarian governments threaten academic freedom in multiple ways. Entire fields of research may be under attack, individual scholars can find it impossible to continue their careers, and academic freedom as one tenet of democratic societies is not necessarily considered important.
The international network Scholars at Risk (SAR) is one established way to protect scholars in situations of political, military and other forms of violence. The session discusses the possibilities and limitations of Scholars at Risk in protecting academic freedom as well as broader issues related to academic freedom in Europe and elsewhere.
- Chairperson: Professor Elina Vuola (University of Helsinki)
- Professor Elina Vuola (University of Helsinki): The Role of Scholars at Risk in the Protection of Academic Freedom
- Director Martin Cloonan (Turku Institute for Advanced Studies, University of Turku): Observations on Scholars at Risk (SAR) Finland
- Senior Researcher Liisa Laakso (Nordic Africa Institute, Uppsala University): Knowledge, Politics and Academic Freedom
- Researcher Didem Ünal Abaday (University of Helsinki): Academic Freedom and Gender Studies in Turkey
12.00–12.50 Transnational challenges: polarising populist rhetoric and practice
This panel explores transnational populism and polarisation in across Europe and in Latin America. It takes examples from Finland, France, Poland, and Venezuela, also putting the country cases in a regional context. The panel enquires, how does the political polarisation get generated, and what are the consequences for societies. It also asks, what could be the moments of whistle blowing in the building of a polarised situation and what could be done when such a divide is built.
- Chairperson: Senior Research Fellow Emilia Palonen (University of Helsinki)
- Panelists: Researcher Gwenaelle Bauvois (University of Helsinki), Grant-funded Researcher Kinga Polynczuk-Alenius (University of Helsinki) and Post-Doctoral Researcher Virpi Salojärvi (University of Vaasa)
13.00–13.50 Teknologia ja tieteentekemisen uudet alut – korvaako tekoäly tutkijan?
Futuristi Roy Charles Amaran mukaan nimetyssä laissa sanotaan, että teknologian vaikutus yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Ihmiskunnan historia on täynnä ennustuksia uusien teknologioiden turmelevista vaikutuksista. Tällä hetkellä kollektiivinen huolemme kohdistuu erityisesti tekoälyyn. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan tekoälyyn liittyvien eettisten kysymysten ratkaisemiseksi, mutta myös tekoälyyn liittyvien perusteettomien pelkojen hälventämiseksi.
Monet tekoälyyn liittyvät ongelmat ovat yhteiskunnallisia dilemmoja, joihin ei ole vain yhtä mahdollista vastausta. Paneelissa tekoälyä lähestytään erityisesti tieteentekemisen ja tutkijantyön näkökulmasta. Panelistien kanssa etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia uudet teknologiat avaavat tutkijan työlle? Mitkä osat tutkijan työstä tekoäly voisi hoitaa? Onko asioita, mihin se ei pysty? Miten tieteentekemiseen kiinteästi liittyvän eettisen pohdinnan käy tekoälyn aikakaudella?
- Puheenjohtaja: professori Harri Jalonen (Vaasan yliopisto)
- Panelistit: tutkimusprofessori Tuomo Alasoini (Työterveyslaitos), yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen (Helsingin yliopisto), tutkija Sanna Ketonen-Oksi (Laurea-ammattikorkeakoulu) ja työelämäprofessori Teemu Birkstedt (Turun yliopisto)
14.00–14.50 Ympäristön kaksi kulttuuria
Monialaista ympäristö- ja kestävyystutkimusta hallitsee yhä pitkälti luonnontieteellisen tutkimusparadigman määrittämä käsitys siitä, miten ympäristö määritellään ja mikä on ihmisen rooli suhteessa siihen.
Paneelissa tarkastellaan ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutusta ympäristöekologian, filosofisen ympäristöestetiikan sekä laajemmin humanistisen ympäristö- ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Rakennamme siltaa ja yhteistä ymmärrystä luonnontieteellisen ja humanistis-filosofisen ympäristötutkimuksen välille. Pohdimme, miten ympäristö- ja kestävyystutkimuksessa päästään vastakkainasettelujen sijaan yhdessä eteenpäin yhä monimutkaisempien ympäristöongelmien aikakaudella.
- Puheenjohtaja: tutkija Sanna Lehtinen (Aalto-yliopisto)
- Panelistit: johtaja Susanna Lehvävirta (Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto), tutkija Karoliina Lummaa (Turun yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö), professori emeritus Yrjö Sepänmaa (Itä-Suomen yliopisto)
Järjestäjät
Tieteen päivien järjestäjätahot ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland. Päiviä tukevat lisäksi Tieteen tiedotus ry, Koneen Säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö ja Tekniikan Akateemiset.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!