Uusimman tiedebarometrin mukaan maamme tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti. Myös tieteemme tuleviin kehitysnäkymiin suhtaudutaan myönteisesti.
Tieteestä kiinnostuneiden osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 2010 tutkimukseen verrattuna. Myös taloutta, politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita yleensä koskeva kiinnostus on kasvanut vuodesta 2010. Kolme neljästä pitää ympäristö- ja luontoaiheita kiinnostavina. Kakkossijan saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä.
Internetin tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut vuoden 2010 mittauksesta neljä prosenttiyksikköä (65 %:sta 69 %:iin). Vuoden 2007 mittauksesta internetin merkitys on kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Internet on yhä tärkeämpi väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville. Asemaansa netille ovat menettäneet etenkin televisio, radio ja sanomalehdet.
Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat kuitenkin edelleen tärkeimmät (85 % pitää vähintään melko tärkeänä). Lähes yhtä tärkeäksi tiedonlähteeksi koetaan sanomalehdet (75 %). Lähelle perinteisiä joukkoviestimiä sijoittuu internet (internet, tietoverkot ja sosiaalinen media, 69 %).
Viimeaikaisista tiedeuutisista tunnistetuimmiksi ja samalla seuratuimmiksi aiheiksi osoittautuivat ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen sekä D-vitamiinin suositeltava annoskoko. Lähes yhtä seuratun aiheparin muodostavat yksityisyyden turvaaminen verkkomaailmassa ja rokoteturvallisuus.
Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2013 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2013 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan viides osa. Tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.
Tutkimusraportti ja sen englanninkielinen tiivistelmä ovat Tieteen tiedotus ry:n verkkosivuilla.
LaY/Viestintä/OT