Kun Mötörhead rockyhtyeen basisti-laulaja, Lemmy Kilmister astelee lavalle 68 vuoden ikäisenä, niin yleisö hullaantuu. Rock-maailman karismaattinen hahmo jatkaa edelleen 35-vuotista uraansa raskaan hard rockin saralla. Lemmystä on kasvanut aikojen saatossa karismaattinen ilmiö, jota palvotaan, arvostetaan ja myös joskus jopa inhotaan. Tämä esimerkki illustroi hyvin Takalan tutkiman karisman moniselitteisyyttä ja arvoituksellisuutta.

– Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani on kuvata karismaa ja siihen liittyviä ilmiöitä, eikä niinkään selittää näitä. Toki laadullisia selityksiä ilmiöille tulee implisiittisesti annettua. Ihmistä ymmärrämme, luontoa selitämme – tähän vanhaan teesiin haluan nojata tässä tutkimuksessani, Takala kertoo.

Karismaa kantavat ihmiset tai karismaattisiin prosesseihin kietoutuneet toimijat on tutkimuksessa tematisoitu yhteisöllisiksi toimijoiksi. Takala korostaa, että hänen tutkimuksensa on poikkitieteellistä yhdistellen sosiologiaa, filosofiaa, psykologiaa, johtamistiedettä ja valtio-oppia, pääfokus on kuitenkin sosiologiassa.

Sanaa karisma käytetään yleensä kuvailemaan yksilön voimakasta kykyä viehättää ihmisiä tai vaikuttaa heihin:

– Karisma viittaa tiettyjen ihmisten harvinaiseen luonteenpiirteeseen, joka on yhdistelmä erityisen suurta viehättävyyttä sekä "magneettista" persoonaa tai ulkonäköä. Lisäksi kyseisellä henkilöllä on synnynnäinen ja hyvin vakuuttava tapa olla yhteydessä kanssaihmisiinsä, Takala kertoo.

Karisma viittaa erityisesti ihmisiin, jotka vetävät helposti huomiota ja ihailua – tai jopa vihaa, jos karisma on negatiivista – puoleensa. Termiä itsessään on Takalan mukaan vaikea kuvailla. Muita siihen liittyviä sanoja ovat viehkeys, ylenpalttisuus, mielentyyneys, mystiikka, positiivinen energia, viehätysvoima ja sähköisyys.


Karisma, valta ja johtajuus

Karisma, valta ja johtajuus nivoutuvat Takaan mukaan monella tavalla toisiinsa. Johtajuutta on määritelty kautta aikojen monella tavalla. Joskus se on nähty yksilöiden, tiettyjen suurmiesten, ominaisuutena, joskus taas tavallisena taitona, jota voidaan oppia ja opettaa. Max Weber, karismatutkija, toteaakin, että karisma on tunteen asia, jota ei voi järjellä selittää.

– Karismaattinen johtaja toimii ikään kuin lämpimänä keulakuvana, johon organisaation jäsen voi samaistua. Johtaja tarjoaa yhteisiä arvoja, johon muut voivat yhtyä. Sitoutuminen ja luottamus syntyvät näin tunnepohjalta, Takala sanoo.

Karisman sosiaalinen ulottuvuus tematisoituu niin kutsutussa karisman kulttuurisessa mallissa. Siinä ajatellaan, että karismaattisen toiminnan luonne ja määrittely vaihtelee siirryttäessä kulttuurista toiseen. Karisma lähteekin ennen kaikkea joukon voimasta, mikä luo edellytykset yksilön karisman esiintymiselle.

Takala uskoo, että karismatutkimuksessa voi muodostua paradigmaattisia tutkimusryppäitä. Näitä ryppäitä voivat yhdistää samanlaiset perusolettamukset ontologian, epistemologian ja metodologian suhteen.

– Ehkä tällainen tutkimuksellinen monimuotoisuus onkin paras tulevaisuuden visio joka näkökulmalta tarkasteltuna. Omalta osaltani olen halunnut korostaa kriittisyyttä normatiivisena haasteena karismatutkimukselle ja sirpaleisuutta olemassa olevana asiantilana karismatutkimuksessa, Takala lisää.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Väitöskirja Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan tarkastetaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 1.6.2013 kello 12–15 luentosali 3:ssa Lapin yliopistossa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Risto Kangas Turun yliopistosta ja kustoksena professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta.


Taustatietoja väittelijästä:

Tuomo Takala (s. 1955 Kuusankoski) kirjoitti ylioppilaaksi Voikkaan lukiosta vuonna 1974. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta taloustieteiden maisteriksi vuonna 1982 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1986. Takala väitteli taloustieteiden tohtoriksi vuonna 1991 Jyväskylän yliopistosta ja filosofian tohtoriksi vuonna 2012 Turun yliopistosta.

Takala on toiminut Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa – nykyisin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu – vuodesta 1983 assistenttina, lehtorina ja apulaisprofessorina. Hän on myös toiminut Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaanina ja varadekaanina. Tällä hetkellä Takala toimii professorina johtamisen oppiaineessa Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi hän on Jyväskylän yliopiston johtamisen oppiaineen esimies.

Takala on suuntautunut tutkimuksessaan johtajuuteen, yritysetiikkaan ja yritysvastuun tutkimiseen. Hän on julkaissut noin 40 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä tiedelehdissä sekä yli 100 muuta tieteellistä ja populaaria artikkelia eri mediafoorumeilla. Takala on ohjannut 13 väitöskirjaa, joista yksi on palkittu Jyväskylän yliopiston parhaana väitöskirjana vuonna 2011.


Lisätietoja:

Tuomo Takala, tuomo.a.takala(at)jyu.fi, puh. 050 3547566

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi. Kuvia väittelijästä voi tiedustella Lapin yliopiston viestintäpalveluista Irma Varriolta, irma.varrio(at)ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Tuomo Takala: Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan. Acta Universitatis Lapponiensis 251. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-618-9. ISSN 0788-7604.


Julkaisun myynti:

Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup



LaY/Viestintä/RJ