Oikeustieteen lisensiaatti, hallintotieteiden lisensiaatti Juha Piirosen väitöstutkimus käsittelee turvallisuustutkinnan sääntelyä siviili-ilmailussa ja meri- ja rautatieliikenteessä. Tutkimuksessa selvitetään Suomen kansallisen lainsäädännön suhdetta kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Suomi on pannut velvoitteensa täytäntöön ja vastaako lainsäädäntö kansainvälisperäisissä normeissa määriteltyä järjestelmää.

Onnettomuustutkinta voidaan jakaa poliisin toimittamaan tutkintaan ja Onnettomuustutkintakeskuksen organisoimaan turvallisuustutkintaan. Turvallisuustutkinnassa pyritään selvittämään onnettomuuden syy ja esittämään korjaavat toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuustutkinta on lainsäädännössä määritelty itsenäiseksi ja riippumattomaksi tutkinnan lajiksi, jossa ei käsitellä syyllisyys- tai vastuukysymyksiä.

– Vaikka liikennesektorin tutkintajärjestelmä on Suomessa varsin kehittynyt, se ei poista sitä tosiseikkaa, että EU-direktiivien täytäntöönpanossa Suomi ei ole ollut mikään mallioppilas. Kansainvälisten sopimusten osalta voimaansaattamiset on yleensä tehty, mutta sopimusten edellyttämiä sisällöllisiä muutoksia ei ole välttämättä toteutettu, Piironen kertoo.

Suomessa on säädetty turvallisuustutkintaan osallistuvalle erityiset esteellisyyssäännökset, jotka ovat huomattavasti tiukemmat kuin kansainvälisperäisissä normeissa edellytetään.

– Tämä on hyvä asia, mutta lainsäädännössä ei ole otettu huomioon, että kansalliset säännökset estävät vieraan valtion tutkijan osallistumisen Suomessa toimitettavaan kansainväliseen tutkintaan. Näin ollen lainsäädäntö on ristiriidassa Suomea koskevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Tämä olisi voitu välttää, jos Suomi olisi hyödyntänyt kansainvälisten sopimusten mahdollistamia varaumia. Nyt ristiriita pitää poistaa muulla tavoin, Piironen toteaa.

Turvallisuustutkinnassa voidaan kuulla jokaista, jolta voidaan olettaa saatavan tutkinnassa tarvittavia tietoja. Kuulemiset eivät perustu vapaaehtoisuuteen. Turvallisuustutkintalaki ei anna oikeusohjetta siihen, millainen asema kuultavalla kuulemisessa on ja onko hänellä velvollisuus pysyä totuudessa. Kansainvälisten sopimusten mukaan kuultavalle on ilmoitettava mm. siitä, että hän ei todistajana saata itseään syytteen alaiseksi ja että hänellä on oikeus pysyä vaiti. Turvallisuustutkinnassa saadun tiedon käyttö kuultavaa vastaan on myös estettävä.

– Puutteelliset säännökset kuultavan asemasta ovat ongelmalliset siinä mielessä, että turvallisuustutkinnassa kuultavaksi aiottua henkilöä saatetaan kuulustella myös esitutkinnassa.

Piironen huomauttaa myös, että turvallisuustutkinnan tutkintaryhmään on usein nimetty poliisijäsen, vaikka turvallisuustutkinta on poliisin toimittamasta tutkinnasta erillinen tutkinnanlaji.

– Tämä aiheuttaa tutkinnanhaaran itsenäisyyden ja erillisyyden hämärtymistä, koska turvallisuustutkinta voidaan suorittaa poliisin toimittaman tutkinnan kanssa rinnakkain. Poliisijäsentä ei pitäisi nimetä turvallisuustutkintaan, jos onnettomuuden vuoksi suoritetaan turvallisuustutkinnan lisäksi muu poliisin toimittama tutkinta, Piironen toteaa.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja siten myös turvata perusoikeuksia. Turvallisuustutkintaa määrittävä lainsäädäntö sisältää kuitenkin sääntelyä, jolla rajoitetaan perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Rajoitukset kytkeytyvät toimivaltuuksiin, joilla on yhteys perustuslaissa turvattuihin luottamuksellisen viestin salaisuuteen sekä yksityiselämän, kotirauhan ja omaisuuden suojaan.

– Toimivaltuuksien ongelmat liittyvät täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen: kaikissa tapauksissa ei ole määritelty riittävän selvästi, kuka saa käyttää toimivaltuutta ja toisaalta toimivaltuuksia on säädetty liian avoimesti varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle, Piironen sanoo.

Väitöstutkimuksessa esitetään useita ehdotuksia sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös direktiivien täytäntöönpanoon liittyviä yleisiä ongelmia EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. Lisäksi tutkimus käsittelee lain säätämisen teoriaa lainsäätäjän näkökulmasta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen lisensiaatti, hallintotieteiden lisensiaatti Juha Piirosen väitöskirja Turvallisuustutkinta: Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 12. huhtikuuta 2013 klo 12.00 alkaen luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on dosentti Ora Meres-Wuori Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Kuusikko Lapin yliopistosta. Tervetuloa.

Tietoja väittelijästä:
Juha Piironen (s. 1958, Suonenjoki) on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon (julkisoikeus) Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksella vuonna 2004. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon Piironen on suorittanut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa vuonna 2005.

Piironen on toiminut useissa rautatiealan asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Piironen on osallistunut EU-projekteihin mm. Liettuassa, Bulgariassa, Egyptissä, Montenegrossa ja Serbiassa. Hankkeet ovat liittyneet pääasiassa EU:n liikennesektoria sääntelevän lainsäädännön täytäntöönpanoon ja hallinnollisten rakenteiden muuttamiseen. Vuodesta 2010 lähtien Juha Piironen on toiminut Liikenneviraston kansainvälisen edunvalvonnan ja eurooppalaisen rautatiejärjestelmän johtavana asiantuntijana.

Lisätietoja:
Juha Piironen, puh. 0400 464 199, juha.piironen (at) liikennevirasto.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus (at) ulapland.fi tai p. 040 571 1960.

Julkaisun tiedot:
Juha Piironen: Turvallisuustutkinta: Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2013: Helsinki. ISSN-L 1798-6656. ISSN 1798-6656. ISBN 978-952-255-249-5. ISBN 978-952-255-248-8 (pdf).

Julkaisun myynti:
Kopijyvä Oy, Jynkänkatu 8, 70620 Kuopio, p. (017) 266 2600
Verkkojulkaisu (pdf) on saatavilla Liikenneviraston verkkosivuilla.

LaY/Viestintä/SV