Viime vuoden lopulla yli 60 hanketoiminnan keskeisimpien toimijoiden eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisen johdon sekä alueviranomaisten edustajaa kokoontui INNOFOKUS-hankkeen kutsumana yhteiseen keskustelutilaisuuteen pohtimaan sitä, miten hanketoiminnan vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä voitaisiin kehittää kansallisesti. Tapaamisessa määriteltiin onnistuneen hanketoiminnan resepti, jota toteuttamalla iso osa haasteista saataisiin taklattua.

Haasteina pirstaleisuus, rahoitus ja byrokratia
Valitettavan usein hankkeiden toteuttaminen nousee organisaatioiden henkilöstön palkkarahan turvaamisesta, vaikka nimellisesti saatetaan tavoitella innovaatioita tai yhteiskunnallista kehittymistä. Vaikuttavuuden edistämiseksi euron kuva silmistä tulisi vaihtaa Suomen kansallisiin ja alueellisiin kehitystarpeisiin.

– Yhteiskunnassamme on tunnistettuja haasteita, esimerkiksi väestön ikääntyminen, yksipuolinen elinkeinorakenne, nuorisotyöttömyys ja Itämeren tila, joiden ratkaiseminen vaatii uutta tietoa, tämän tiedon soveltamista käytäntöön, innovaatioita ja toimijarajat ylittävää yhteistyötä, totesi Aalto-yliopiston johdon neuvonantaja Markku Markkula. Markkulan mukaan EU-rahoitteisilla hankkeilla tulisi tarttua juuri näiden tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseen. Vain niin voidaan turvata myös hankkeita toteuttavien organisaatioiden pitkäjänteinen rahoitus.

Hanketoimintaa tehdään Suomessa paljon, ja jatkumoa on vaikea rakentaa. Hankkeita leimaa pirstaleisuus ja irrallisuus, mikä vaikeuttaa luontevan yhteistyön tekemistä. Toisaalta rahoituksen saamisen edellytys on jatkuva tarkka raportointi, johon otetaan aika itse tutkimus- kehitys- ja innovointityöstä. Hankkeiden onnistunut toteuttaminen vaatii projektinhallinnan osaamista, rahoitusperiaatteiden, immateriaalioikeuksien, lakien ja säädösten tuntemusta sekä verkostoitumista erilaisten toimijoiden kanssa.

Tilaisuudessa peräänkuulutettiin aktiivisuutta ja kehittymistä sekä kansallisilta rahoituksen jakajilta että hanketoimijoilta: hankerahoitusta ei kannata kuluttaa rahoituksen käytön raportointiin, uuden rahoituksen hakemiseen tai epäammattimaiseen projektipuuhasteluun. Raportoinnin tulisi olla nykyistä kevyempää ja tarkoituksenmukaista. Myös hanketoimintaa voitaisiin koordinoida ammattimaisesti, kuten paikoin on tehtykin onnistuneesti.

Avoimuus ja yhteistyö tulosten takana
Avain tulokselliseen hanketoimintaan on yhteistyö ja avoimuus. Lisäämällä avoimuutta vältettäisiin päällekkäisen työn tekeminen ja parannettaisiin toimijoiden yhteistyötä. Kun tulokset ja kokemukset leviävät, pirstaleisten projektien sijaan toteutettaisiin tuloksellisia strategisia hankkeita.

– Tietoa pitää jakaa paitsi toimijoiden sisällä, mutta myös yli toimijarajojen sekä kansallisesti että kansainvälisesti, peräänkuulutti INNOFOKUS-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Päijät-Hämeen liitosta.

INNOFOKUS-tilaisuuteen osallistuneiden hanketoimijoiden mukaan tiedon jakaminen vaatii erilaisia tietojärjestelmiä, työpajoja ja seminaareja, joissa eri toimijat pääsevät tiedon lähteille. Lisäksi se vaatii aktiivisuutta myös itse toimijoilta: tietoa pitää viitsiä hakea.

Yhteistyön paikkoja on hankkeen kaikissa vaiheissa suunnittelusta tulosten toteuttamiseen. Millaisia tutkimusideoita syntyy, kun saatetaan esimerkiksi kaupungin vanhustenhuolto ja vaikkapa paikallisen yliopiston terveystieteiden tutkimus työpajayhteistyöhön? Jos eri hanketoimijat ovat omien sanojensa mukaan valmiita avoimeen yhteistyöhön, mikseivät hankkeet sitten jo tuota vaikuttavia tuloksia? Katseet siirtyvät julkiseen hallintoon.

– Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu se, että viranomaisia uskotaan ja lakeja, säännöksiä sekä määräyksiä totellaan. Niin kauan kuin rakenteet hajottavat hanketoimintaa esimerkiksi maakuntarajojen ja muiden hallinnollisten sekä organisatoristen rajojen perusteella, rahoituksen saaminen edellyttää pilkkua viilaavaa raportointia, eikä yhteisiä suuria strategisia linjauksia tehdä selkeästi ja ytimekkäästi, toimijat jatkavat säheltämistä, projektipalvelupäällikkö Hanna Honkamäkilä Oulun yliopistosta kiteytti. Haaste on heitetty.

Lisätietoja:
INNOFOKUS-hankkeen projektipäällikkö Riikka Kuusisto, 050 492 9948, riikka.kuusisto@aalto.fi