Animaatio tuo esille karrikoiden ja keskustelua herätellen niitä tekijöitä, jotka ylläpitävät tilannetta, jossa naisten alat ja ammatit nähdään vähempiarvoisina kuin miesten alat ja ammatit. Animaatio pohjautuu kuuteen tutkimukseen ja selvitykseen, jotka on tehty Lapin Letka -hankkeessa.

– Lapin naisista vallitsee vahva selviytyjän mielikuva. Lapissa naiset ovat koulutetumpia, terveempiä ja elävät pidempään kuin miehet; naiset ja miehet käyvät työssä ja kokevat työttömyyttä yhtä paljon; miesten riski jäädä työttömäksi on naisia suurempi, listaa yleisiä mielikuvia tutkija Irmeli Kari-Björkbacka Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tämä mielikuva perustuu kuitenkin tasa-arvon illuusioon, sillä tilastot tuovat esille myös toisenlaista todellisuutta naisten ja miesten työssäkäynnistä.

– Niin Lapissa kuin muuallakin Suomessa naiset työskentelevät naisten aloilla ja ammateissa, pätkätöissä sekä alemmassa asemassa ja pienemmällä palkalla kuin miehet, Kari-Björkbacka toteaa.

– Muutosta ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksilöiden omat valinnat vahvistavat sukupuolten perinteisiä rooleja ja stereotypioita, mutta yhtä lailla sukupuolten muuttumattomia paikkoja työelämässä ylläpitävät yhteiskunnalliset käytännöt, kuten rahaan perustuvat tukirakenteet, jotka kohtelevat naisten ja miesten aloja eriarvoisesti, tutkija kertoo.

Miesten tärkeät työt – naisten pakolliset palvelut -animaation on toteuttanut Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin opiskelija Aki Nyyssönen, ja sen ovat käsikirjoittaneet tutkijat Irmeli Kari-Björkbacka ja Suvi Lyytinen sekä Aki Nyyssönen. Tutkimustulosten yhteenvedosta on vastannut Irmeli Kari-Björkbacka.

Animaation julkistamistilaisuus on perjantaina 30. elokuuta kello 10.00–11.00 Lapin yliopiston luentosalissa 5 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Julkistamistilaisuuden jälkeen animaatio on nähtävillä osoitteessa www.lapinletka.fi.
 
 
Lisätietoja:

Tutkija Irmeli Kari-Björkbacka, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
P. 040 484 4197
irmeli.kari (at) ulapland.fi
www.lapinletka.fi


Tutkittua tietoa lappilaisesta tasa-arvosta

Lapin Letka -hankkeessa tehdyt selvitykset ja tutkimukset valottavat sukupuolten tasa-arvon mahdollisuuksia rakenteiden näkökulmasta. Tutkimukset tuovat esiin toistuvia käytäntöjä ja rakenteita, jotka arvottavat sukupuolten paikkoja ja töitä sekä pitävät ne muuttumattomina. Sukupuolten tasa-arvon toteutumista on tarkasteltu esimerkiksi investointiavustusten myöntämisessä, sosiaalipalveluyrittäjyydessä, työvoimapolitiikassa ja journalismissa. Tutkimuksessa on analysoitu Lapin maakunnan ohjausta ja suunnittelua koskevia asiakirjoja, lappilaisista medioista kerättyä aineistoa sekä Tilastokeskuksen ja työhallinnon tuottamia aineistoja.

Sukupuolten eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät voivat olla lähtökohdiltaan kulttuurisia ja liittyä alueen toimijoiden erilaisiin käytäntöihin. Esimerkiksi lappilaisessa mediassa naisten ja miesten alat, ominaisuudet ja työt näyttäytyvät ikään kuin luonnollisina, muuttumattomina, pelkistettyinä ja toisistaan erilaisina, ja niihin liittyy arvottamista. (Rantala, 2011)

Silloin kun teot, valinnat ja päätökset toistuvasti suosivat yhden sukupuolen töitä, on kysymyksessä sukupuolten tasa-arvoon liittyvä ongelma. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, miten resursseja jaetaan ja miten ne jakautuvat naisten ja miesten töiden kesken. Esimerkiksi Lapin kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja ohjelmissa naisten alat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, eivät tule huomatuiksi alueen kärkialoina, vaikka alan työllistävyys on suuri ja siten ala voisi toimia alueen osaamisen kärkenä ja viedä alueen kehittämistä eteenpäin. (Kari, 2009)

Naisten alojen mahdollisuudet jäävät huomaamatta myös investointiavustusten kohdentamisissa. Lapissa investointiavustukset kohdistuvat lähes yksinomaan miesten aloille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen. (Merenheimo, 2011) Esimerkiksi rakennemuutoksen torjumiseen käytetyt investointituet on kohdennettu aluepolitiikassa tärkeiksi nimetyille eli useimmiten miesvaltaisille aloille, vaikka esimerkiksi teollisuus on jo pitkään ollut hiipumaan päin (Lyytinen 2013).

Miesten alojen suosiminen näkyy Lapissa myös työhallinnon käytännöissä, esimerkiksi koulutusten hinnoittelussa sekä koulutusten tarpeellisuuden tai vaativuuden arvioinneissa. Työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen perinteisille miesten aloille, kuten rakennus- ja kaivosaloille, saa enemmän resursseja – esimerkiksi rahaa, laitteita, koneita ja opettajia – kuin terveydenhuolto- ja sosiaaliala. Lisäksi työhallinnossa käytetty tilastointi, kuten ammattiluokitusten eriyttäminen, tekee miesten aloista näkyvämpiä, tilastollisesti helpommin seurattavia ja siten kiinnostavampia ja tärkeämpiä kuin naisten alat. (Kari-Björkbacka, 2012) Myös työ- ja elinkeinotoimiston asiakastiedoista käy ilmi, että sukupuolten työnjakoa toistetaan uudelleen työvoimakoulutuksen kautta (Lyytinen 2013).


Lapin Letka

Lapin Letka on sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä edistävä hanke, jota hallinnoi Lapin ammattiopisto. Lapin yliopisto on hankkeen yksi kahdeksasta toteuttajasta ja vastannut hankkeen tutkimusosuudesta. Tutkimuksen johtoryhmään ovat kuuluneet sosiologian professori Merja Kinnunen, naistutkimuksen professori Päivi Naskali, menetelmätieteiden professori Suvi Ronkainen ja liiketoiminnan ja johtamisen professori Susan Meriläinen.

Hankkeen toiminta-alue on Lappi ja toteutusaika 1.3.2008–31.12.2013. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja rahoittajaviranomaisena toimii Lapin ELY-keskus. Lapin Letka on osa valtakunnallista tasa-arvon edistämiseen keskittyvää Valtava-hanketta.

www.lapinletka.fi


Lapin Letka -hankkeen tutkimukset / Lapin yliopisto

Kari, Irmeli 2009. Naistoimijuuden sulkeumia ja avauksia alueella ja työssä. Naistutkimus – Kvinnoforskning 4/2009. 43–54.

Kari-Björkbacka, Irmeli 2012. Sukupuolten työnjako toistoja, valintoja ja rakenteita.

Lyytinen, Suvi 2013. Valtio tuli väliin – rakenteellisten toimenpiteiden vaikutukset työelämän segregaatioon.

Merenheimo, Petra 2010. Sosiaalipalveluyrittäjyyden ehdot ja mahdollisuudet. Ulkoistamiskeskustelun diskurssit palvelusetelityöryhmän muistioissa. Työelämäntutkimus 3/2010. 252–266.

Merenheimo, Petra 2011. Investointiavustusselvitys.

Rantala, Pälvi 2012. Sukupuoli ja tasa-arvo journalismissa. Tapaus Lappi. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja C. Työpapereita C54. Lapin yliopisto. Rovaniemi.

LaY/Viestintä/SV