Kettusen mukaan onnistunut muotoiluprosessi on koko yrityksen luovaa toimintaa, johon myös toimiva johto osallistuu. Sitä ei voi ulkoistaa eikä vastuuta siitä voi sysätä sankarimuotoilijan harteille.

– Nyt innovaatio, tuotekehitys ja muotoilu nähdään älyllisenä tai teknisenä tapahtumana, joka perustuu keksijäneron tai sankarimuotoilijan itsenäiseen ponnisteluun. Ajattelemme, että luova yksilö aloittaa puhtaalta pöydältä ja tuottaa jotakin ennen näkemätöntä, joka vastaa markkinoilla olevaan tarpeeseen, sanoo Kettunen.

Kettusen mielestä sankarimuotoilijamyytti on jopa vahingollinen teollisuuden kyvylle tuottaa kansainvälisesti menestyviä, kilpailukykyisiä tuotteita. Tuotekehitys on ensisijaisesti sosiaalinen prosessi, johon kaikkien organisaation osapuolten on osallistuttava. Muotoilijan tulee antaa myös muille mahdollisuuksia muotoilun tekemiseen.

– Muotoilijan luovalla suorituksella ei ole merkitystä, jos muut osapuolet organisaatiossa eivät näe suunnittelua merkityksellisenä tekemisenä. Tuotekehitys on ensisijaisesti sosiaalinen prosessi – eri lähtökohdista tulevat ihmiset tuottavat yhdessä innovaatiot. Myös johtajien on päästävä osallistumaan uutta luovaan työhön, ei vain karsimaan heille tarjottuja vaihtoehtoja.


Muotoilija luo mielekkyyttä kertomalla tarinaa

Ilkka Kettusen tutkimuksen aineisto perustuu hänen kokemuksiinsa pk-yrityksen muotoiluhankkeen vetäjänä. Tutkimuksessa esitetyssä kertomuksessa muotoiluryhmä ideoi ja kehittää tuotekonsepteja sekä samanaikaisesti yrittää osallistaa johtajia muotoilun tekemiseen. Toimia tarkastellaan Karl Weickin (1995) merkityksellistämisen (sensemaking) näkökulman kautta: ihmiset pyrkivät koko ajan ymmärtämään ympäristönsä muutoksia.

Väitöstutkimus oli toimintatutkimusta myös tekijälleen ja muutti Kettusen tavan toimia muotoilijana.

– Aikaisempi tapani toimia näyttää nyt järjettömältä. Muotoilija ei voi olla yksin ongelmanratkaisija, vaan hänen tehtävänsä on avustaa muita uuden tuotteen rakentamisprosessissa. Muotoilija luo yhteistä mielekkyyttä muun muassa vertaisuuden rakentamisen, esittelemisen, yhteisen sommittelun ja tarinan kertomisen kautta. Näissä sosiohistoriallisissa käytännöissä tihentyvät muotoilijan jokapäiväiset merkityksellistämisen tekemiset: identiteetin rakentaminen, vakuuttavuuden hakeminen ja toimiminen ympäristöä tuottavasti.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Ilkka Kettusen väitöskirja Mielekkyyden muotoilu: autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 20. joulukuuta 2013 kello 12 alkaen Castrén-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittelijänä toimii professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Taustatietoja väittelijästä:

Ilkka Kettunen on syntynyt Kajaanissa vuonna 1962. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Vuohengin lukiosta vuonna 1982. Kettunen valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1991.

Hän on toiminut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan apulaisprofessorina ja professorina vuosina 1996–2011. Kettunen on toiminut myös yrittäjänä ja teollisen muotoilun konsulttina. Vuodesta 2011 lähtien Ilkka Kettunen on asunut perheineen Kuusamossa ja toiminut vapaana muotoilijana.


Lisätietoja:

Ilkka Kettunen, ilkka.kettunen (at) ulapland.fi, p. 044 211 8566
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja kuvia väittelijästä ovat saatavissa Ilkka Kettuselta.


Julkaisun tiedot:

Ilkka Kettunen: Mielekkyyden muotoilu: autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista. Acta Universitatis Lapponiensis 268. Aatepaja: Kuusamo 2013. ISBN 978-952-484-689-9. ISSN 0788-7604.


Julkaisun myynti:

Väitöskirjaa voi tilata väittelijältä.


LaY/Viestintä/TN