Uutiset 2013

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät Levillä

17.5.2013

Suomen korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät kokoavat Leville noin kolmesataa korkeakoulujen kansainvälisten asioiden asiantuntijaa 20.–22. toukokuuta.

Vuosittain järjestettävien päivien läpileikkaavina teemoina ovat tänä vuonna kansainvälinen kilpailukyky ja vastuullisuus, monikulttuurinen yhteiskunta, kansainvälisyyden mittaaminen ja vertailu sekä alan ammatillinen kehitys.

Ohjelma koostuu luennoista sekä info- ja keskustelutilaisuuksista. Tapahtuma tarjoaa myös paikan verkottua toisissa korkeakouluissa työskentelevien kollegoiden kanssa. Tänä vuonna päivien rinnakkaistapahtumana on lisäksi arktisten yliopistojen verkoston University of the Arcticin markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin työpaja. Päiville osallistuu yhteensä noin 300 asiantuntijaa 15 maasta, ja esityksiä kuullaan noin 60.

Päivien avausistunnossa tiistaina 21. toukokuuta kello 9.00–10.30 puhuvat Norjan kansainvälisen koulutusyhteistyön keskuksen SIUn johtaja Alf Rasmussen sekä Arktisen yliopistoverkoston University of the Arcticin johtaja Lars Kullerud. Alf Rasmussen kertoo kansainvälisen yhteistyön roolista Norjan arktisessa strategiassa. Lars Kullerud puolestaan valottaa sitä, miksi arktinen alue on juuri nyt ajankohtainen sekä sitä, mikä on korkeakoulutusyhteistyön rooli arktisella alueella.

Yhtenä kutsuttuna puhujana päivillä on myös johtaja Bernd Wächter Academic Cooperation Association ACAsta. ACA on korkeakoulutoimijoiden ajatushautomo, joka pyrkii edistämään korkeakoulutuksen kansainvälisyyttä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Puheenvuorossaan tiistaina 21. toukokuuta kello 15.15–16.30 Bernd Wächter keskittyy yliopistojen kansainväliseen vertailuun ja rankinglistauksiin: mitä rankingeilla tavoitellaan, millaisia mittareita eri rankingeissa käytetään, miten niiden aineistot kerätään ja miten niiden tuloksia tulkitaan ja esitetään. Esimerkiksi Universitas 21:n toukokuussa julkaisemassa selvityksessä Suomen korkeakoulujärjestelmä listattiin maailman kuudenneksi parhaimmaksi, mutta monissa kansainvälisissä rankingeissa suomalaiset korkeakoulut eivät ole nousseet kärkikaartiin. Wächterin puheenvuoro antaa välineitä ymmärtää, miksi näin on.

Tapahtumapaikkana on Kokous- ja kongressikeskus Levi Summit (Tunturitie 205, Sirkka). Osa luennoista järjestetään Hotelli Hullussa Porossa (Rakkavaarantie, Levi).

Tapahtuman järjestävät Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn sekä University of the Arcticin kanssa.

Koko ohjelma on saatavilla tapahtuman verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Lapin yliopisto: Erityisasiantuntija Harri Malinen, p. 040 572 0778
CIMO: toimialajohtaja Juha Ketolainen, p. 0400 247 749
Haastattelupyynnöt: Marja-Leena Porsanger ja Kaisa Juupaluoma, Rovaniemi-Lapland Congresses, p. 040 721 8260 ja 040 484 4462
Tiedotusvälineiden edustajat ovat myös lämpimästi tervetulleita kuulemaan puheenvuoroja.

Tausta: Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät

Korkeakoulut ja CIMO järjestävät vuosittain kansainvälisten asioiden kevätpäivät, jotka on tarkoitettu korkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskenteleville. Ensimmäinen vastaava tapaaminen pidettiin Saariselällä syksyllä 1991, jolloin tapaamiseen osallistui parikymmentä yliopistojen kansainvälisistä asioista vastaavaa henkilöä. Nykyisin tapahtuma kokoaa vuosittain loppukeväästä 300–400 osanottajaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista kuulemaan ajankohtaista tietoa korkeakoulujen kansainvälisestä toiminnasta. Ohjelma koostuu luennoista sekä info- ja keskustelutilaisuuksista. Tapahtuma tarjoaa myös paikan verkottua toisissa korkeakouluissa työskentelevien kollegoiden kanssa.

Tausta: Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisyys

Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on yli 500 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa ja 16 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vaihtoon lähtee vuosittain yli 10 000 suomalaisopiskelijaa ja Suomeen saapuu yli 9 000 vaihto-opiskelijaa. Opettaja- ja tutkijavaihto vie puolestaan maailmalle yli 3 500 ja tuo Suomeen yli 2 500 henkilöä vuosittain. Henkilökuntavaihdossa vastaavat luvut ovat 4 500 ja 2 000. Korkeakouluilla on myös monenlaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

Kansainvälisyyden merkitys korkeakouluissa on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen. Kansainvälistymisen vahvistaminen on sisällytetty myös hallitusohjelmaan ja sitä täsmentävään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011–2016.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita tuetaan CIMOn kautta kanavoiduista kehitysyhteistyövaroista. CIMO edistää lisäksi Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.

LaY/Viestintä / Sari Väyrynen