Uutiset 2013
Bookmark and Share
 
 
 
14.2.2013

Korkeakoulujen koulutusrakenteita pohtinut työryhmä: Uusia opintopolkuja korkeakouluihin

Korkeakoulujen koulutustarjontaa halutaan monipuolistaa ja osallistumisen kynnystä madaltaa. Korkeakouluihin esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia, uudenlaisia kokonaisuuksia – korkeakouludiplomeja. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille torstaina 14.2. Työryhmä esittää myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamista.

Työryhmä asetti tavoitteeksi, että entistä useammalla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Se myös mahdollistaa erilaisia opintopolkuja erilaisille opiskelijoille. Olemassa olevan korkeakoulutustarjonnan entistä laajempi hyödyntäminen edellyttää, että se on mahdollisimman näkyvää, avointa ja helposti löydettävissä.

Opetusministeri Jukka Gustafsson pitää esityksiä lupaavina, koska erityisesti koulutuksen ulkopuolella opitun tunnustaminen kaipaa kehittämistyötä.

– Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on monin tavoin merkityksellistä. Koulutuksessa, työssä, vapaaehtoistoiminnassa tai vaikkapa harrastuksissa saavutettu osaaminen tulisi saada täysimääräisesti tunnustettua ja hyödynnettyä uusissa opinnoissa ja työelämässä. Esimerkiksi maahamme muuttavien koulutus ja osaaminen tulisi saada mahdollisimman sujuvasti näkyväksi ja käyttöön sekä näiden henkilöiden itsensä että yhteiskunnan hyödyksi, opetusministeri Gustafsson tiivistää.

Työryhmä ehdottaa, että vuosina 2013–2018 toteutetaan kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeita”. Kokeilun tavoitteena olisi selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille, nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeammille kokonaisuuksille eri aloilla ja selvittää, miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin.

Professoriliitto ja Tieteentekijät: Yliopiston minitutkinnoille ei ole tarvetta

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto eivät pidä korkeakouludiplomeita tai muita lyhyttutkintoja tarpeellisina. Liitot katsovat, että yliopistollisten korkeakouludiplomien kokeilua ei ole syytä käynnistää.

– Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Minitutkinnoilla tähän ei ainakaan päästä, huomauttavat liittojen puheenjohtajat Maarit Valo ja Tapani Kaakkuriniemi.

Korkeakoulujen koulutusrakenteita pohtinut työryhmä esittää, että kokeilun suunnittelu voisi alkaa jo tänä vuonna ja korkeakouludiplomeihin johtavia opintoja olisi mahdollisuus suorittaa vuodesta 2014 lähtien. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ihmettelevät kovaa kiirettä asian valmistelussa.

– Yliopistoindeksi on jäädytetty ja rahoitus on tiukoilla. Uusien tehtävien sälyttäminen henkilöstölle on kohtuuton vaatimus tässä tilanteessa.

Yliopistojen rahoitusmalli on tämän vuoden alusta uusittu ja kandidaatin tutkinnot ovat tulleet mukaan rahoituksen perusteeksi. Liittojen mielestä yliopistoilla pitäisi olla aikaa testata rahoitusmallin toimivuutta ilman uusia diplomitutkintoja.

– Jatkuvasti niukkenevat resurssit tulee suunnata nykyisten tehtävien hoitamiseen ja olemassa olevien tutkintojen kehittämiseen. Kandidaatin tutkinnotkin ovat monella koulutusalalla uusia, eikä niiden työelämärelevanssista ole saatu vielä riittävästi tietoa. Tavoitteiltaan epäselvän diplomitutkinnon työelämätarve on täysin selvittämättä.

Entistä monipuolisempia avoimia korkeakouluopintoja,
uusi keskus osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen


Muilta osin Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto tukevat Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän ”Monipuoliset ja sujuvat opintopolut” -muistion keskeisiä ajatuksia, joita ovat muun muassa avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan monipuolistaminen ja kehittäminen.

Muistion mukaan avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistettaisiin ja kehitettäisiin niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu. Korkeakoulut huolehtisivat esteettömyydestä opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Ne kehittävät yhdessä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.

– Mahdollisuus edetä tutkinnon suorittamiseen lisää halukkuutta opintojen aloittamiseen ja vastaa työssäkäyvien kouluttautumistarpeisiin. Mahdollisuuksia edetä korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen avoimen korkeakoulun opintojen perusteella on tarpeen joustavoittaa, opetusministeri Gustafsson painottaa.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamiseksi työryhmä esittää erityisen keskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi kehittää ja levittää valtakunnallisesti osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa.

Työryhmän ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Monipuoliset ja sujuvat opintopolut, työryhmän muistio

Lähteet:
OKM-tiedote 14.2.2013
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton tiedote 14.2.2013

LaY/Viestintä/SV

 


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK