Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportin mukaan Suomi sijoittuu keskitason yläpuolelle tieteellisen vaikuttavuuden kansainvälisessä vertailussa, mutta ero tieteen huippumaihin on viime vuosina kasvanut.
Suomen asema on tieteen kentällä pysynyt melkein samalla tasolla koko 2000-luvun, mutta samaan aikaan monet muut maat ovat kyenneet parantamaan asemiaan. Tieteenalat suomalaisissa yliopistoissa ovat usein pieniä ja sama ala on edustettuna hyvin monessa yliopistossa.
– Yliopistojen on profiloiduttava, terävöitettävä keskinäistä työnjakoa ja lisättävä yhteistyötä. Valintojen tekemiseen tulee kannustaa merkittävillä rahoitusratkaisuilla. Myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä työnjakoa ja yhteistyötä on kehitettävä edelleen, Tieteen tilan ohjausryhmän puheenjohtaja, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila tiivistää.
Raportin suositusten mukaan valinnat konkretisoituvat erityisesti professorien rekrytoinneissa. Niinpä rekrytointimenettelyjä tulisi tehostaa ja pääsääntöisesti kaikki professuurit pitäisi avata kansainväliseen hakuun.
Raportin mukaan kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti selkeästi vaikuttavampia kuin pelkästään kotimaisin voimin tehdyt julkaisut, joten tutkimusorganisaatioiden, tutkijoiden ja tutkimusrahoittajien tulee ratkaisuissaan painottaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä.
Raportissa tarkasteltiin tänä vuonna Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten opetus- ja tutkimushenkilöstöä, tutkimusrahoitusta ja bibliometrisin menetelmin mitattua tieteellistä vaikuttavuutta. Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin tieteenalojen ja koko maan tilanteen lisäksi tieteen tilaa yliopisto- ja tutkimuslaitostasolla. Erityisteemoina syvennyttiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten professorirekrytointeihin vuosina 2010–2013 sekä tutkimusinfrastruktuureihin.
LaY/Viestintä/OT