Lasten oikeus osallistua on ollut paljon esillä viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. OTK, VT Henna Pajulammin väitöstyö on ensimmäinen tutkimus, jossa aihe on otettu tarkempaan oikeustieteelliseen tarkasteluun. Pajulammi esittää väitöstutkimuksessaan, että lapsen oikeus osallistua on suomalaisen lapsioikeuden keskeinen oikeusperiaate ja lapsen edun määritelmän osatekijä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sopimusta pidetään keskeisimpänä lapsen oikeuksia turvaavana ihmisoikeussopimuksena. Henna Pajulammin väitöskirja on ensimmäinen suomalainen oikeustieteellinen väitöskirja, jossa sopimuksen velvoitteita otetaan systemaattiseen tarkasteluun.
Pajulammin mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole täysin ymmärretty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ja velvoittavuutta. Yksi sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta on lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
– Lasten osallisuus tarkoittaa juridisessa kontekstissa lapsen oikeutta esittää vapaasti näkemyksiään ja saada noille näkemyksilleen painoarvoa niissä tilanteissa, jotka vaikuttavat välittömästi tai välillisesti hänen elämäänsä, Pajulammi sanoo.
Lapsen oma osallisuus häntä itseään koskevissa asioissa on siten olennainen osatekijä, kun pohditaan lapsen etua. Pajulammin mukaan ei voida pitää riittävänä, että lapsia ainoastaan suojellaan:
– Lapsen oikeus saada äänensä kuuluviin on modernissa lapsioikeudessa kiinteästi sidoksissa lapsen edun sisältöön ja arviointiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnan mukaan lapsen etu ei voi täysimääräisesti toteutua, jollei lapsi itse ole saanut esittää asiassa näkemyksiään, tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi, Pajulammi kertoo.
Suomalaisen lapsioikeuden on aika uudistua
Henna Pajulammen esittämä lapsen edun määrittelytapa poikkeaa perinteisemmästä määritelmästä, jossa aikuiset pyrkivät arvioimaan lapsen parasta ilman lapsen omaa vaikutusta asiaan.
Pajulammi esittääkin, että suomalaisen lapsioikeuden tehtävä on uudistua ja ottaa lasten oikeudet systemaattisempaan ja laajempaan tarkasteluun: Lasten mielipiteiden kuunteleminen ja vakavasti ottaminen edellyttää asennemuutosta ja aktiivista toimintatapojen kehittämistä aikuisten taholta.
– Sopimuksessa lapselle turvatut oikeudet ovat vakavasti otettavia juridisia oikeuksia, jotka julkinen valta on sitoutunut lapselle turvaamaan. Tämä tehtävä edellyttää erityisesti lapsiin suunnattavia taloudellisia resursseja sekä eri ammattialojen edustajien koulutusta lasten oikeuksien sisällöstä ja velvoittavuudesta, Pajulammi painottaa.
Oikeuksien toteutuminen edellyttää eri ammattialojen yhteistoimintaa
Lapsiasiavaltuutettu, lapsijärjestöt ja lapsuudentutkijat ovat puhuneet lapsen osallisuuden puolesta jo pitkään. Tänä syksynä Lastensuojelun keskusliitto julkaisi kymmenen eettistä periaatetta lasten osallisuuden teemasta. Yksi osallisuuskeskustelun puutteista on Pajulammin mukaan kuitenkin ollut lasten oikeuksien mieltäminen muuksi kuin juridisesti velvoittaviksi oikeuksiksi.
– Juridiikalla on keskeinen tehtävä lasten osallisuusoikeuksien sekä muidenkin lapselle kuuluvien oikeuksien turvaajana. Lainsäädäntö, oikeudelliset periaatteet ja oikeudelliset käytännöt antavat ne oikeudelliset mittapuut, joissa lapsen oikeus osallistua tulee turvata, Pajulammi korostaa.
Juridiikka ei Pajulammin mukaan kuitenkaan yksin riitä vaan lasten oikeudet ovat korostetun monitieteinen alue. Lasten oikeuksien käytännön toteutuminen edellyttää monien eri ammattialojen yhteistoimintaa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Henna Pajulammin väitöskirja
Lapsi, oikeus ja osallisuus tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 7. marraskuuta 2014 klo 12 alkaen, luentosali 2 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Juha Karhu Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta.
Taustatietoja väittelijästä:
Henna Pajulammi (s. 1983 Seinäjoella) kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2003. Pajulammi valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 2008 ja varatuomarin arvo hänelle myönnettiin vuonna 2010.
Pajulammi on toiminut assistenttina ja tutkijana Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa ja tehnyt tutkimusta Fulbright-stipendiaattina Los Angelesissa UCLA School of Law’ssa. Tällä hetkellä Pajulammi työskentelee Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n palveluksessa Helsingissä.
Lisätietoja:
Henna Pajulammi
P. 0400 526 653
henna.pajulammi(at)juridia.com
Lehdistökappaleet väitöskirjasta ovat saatavissa Lapin yliopiston viestintäpalveluista: tiedotus (at) ulapland.fi
Julkaisun tiedot:
Henna Pajulammi:
Lapsi, oikeus ja osallisuus. Talentum. Helsinki 2014. ISBN 978-952-14-2429-8.
Julkaisun myynti:
Talentum. Verkkotilaukset:
www.talentumshop.fi
LaY/Viestintä/RJ