Suunnittelijoiden on vaikea arvioida ennakkoon, miten ihmiset uuden teknologian kanssa toimivat ja millä perusteilla teknologia hyväksytään käyttöön. Hyväksyttävyys liittyy aina johonkin käyttötilanteeseen sekä olemassa oleviin käytäntöihin.

Alakärpän tutkimuksessa nousi esiin useita erilaisia esimerkkejä siitä, kuinka uusi teknologia otetaan vastaan. Esimerkiksi sairaanhoitajat hyväksyivät käyttöönsä uuden kivun mittaamiseen liittyvän menetelmän, vaikka sen opettelu vaati ponnisteluja. Menetelmä tuki olemassa olevia hoitokäytäntöjä, mikä edesauttoi sen hyväksymistä. Toisessa tapauksessa terveydenhuollon pikatestauskäytäntöjä ei otettu vastaan yhtä varauksettomasti, vaan hyväksyttävyyden arvioinnin perusteet vaihtelivat eri käyttäjäryhmissä.

– Hyväksyttävyyden arviointi on haastavaa. Tietyssä tilanteessa käyttöön otettua teknologiaa ei välttämättä hyväksytä toisessa tilanteessa. Teknologian suunnittelu ja hyväksyttävyyden arviointi edellyttää laajaa ymmärrystä ihmisten kokemusmaailmasta ja toimintaympäristöistä, sanoo Ismo Alakärppä.


Käytännöt on huomioitava hyväksyttävyyden arvioinnissa

Ismo Alakärpän väitöskirjatyö ”Teknologiasta käytäntöihin: Käytäntöteoreettinen malli hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin” on yhteenveto vuosien 2003 ja 2011 välisenä aikana toteutetuista tutkimushankkeista. Työ on artikkeliväitöskirja, joka koostuu seitsemästä artikkelista ja yhteenvedosta.

Työssään Alakärppä esittää käytäntöteoreettisen mallin hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin. Mallissa korostuu ilmiön monikerroksisuus. Hyväksyttävyyttä tarkastellaan suhteessa olemassa oleviin käytäntöihin ja teknologian mahdollistamiin uusiin tapoihin.

Alakärpän hahmottelema malli laajentaa ymmärrystä jatkuvasti muuttuvista hyväksyttävyyden arvioinnin lähtökohdista ja suuntaa huomion tilannekohtaiseen merkitysten muodostumiseen. Malli tarjoaa hyväksyttävyyden arviointiin arjen toiminnan huomioivan kehyksen.

Alakärpän työ syventää myös teknologian hyväksyttävyystutkimuksen teoreettista keskustelua tuomalla siihen muun muassa moniulotteisen näkemyksen käytön konteksteista.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Taiteen maisteri Ismo Alakärpän väitöskirja Teknologiasta käytäntöihin: Käytäntöteoreettinen malli hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 28. helmikuuta 2014 kello 12 alkaen. Vastaväittelijänä toimii professori Marko Nieminen Aalto-yliopistosta ja kustoksena tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuus järjestetään luentosalissa 2 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tervetuloa!


Taustatietoja väittelijästä:

Ismo Alakärppä (s. 1971 Simossa) valmistui artenomiksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta vuonna 1994. Taiteen maisteriksi Alakärppä valmistui vuonna 1998 Lapin yliopistosta ja opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti vuonna 2000.

Hän on työskennellyt tutkijana ja projektipäällikkönä Lapin yliopistossa vuodesta 1999 alkaen useissa teknologian kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Monitieteisissä hankkeissa on kehitetty ja tutkittu muun muassa ikääntyneille suunniteltua informaatioteknologiaa ja mobiilisovelluksia sekä terveydenhuollon bioaktiivisia pikatestejä.


Lisätietoja:

Ismo Alakärppä, ismo.alakarppa (at) ulapland.fi, p. 040 725 0189040 725 0189
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Ismo Alakärppä: Teknologiasta käytäntöihin: Käytäntöteoreettinen malli hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin. Acta Universitatis Lapponiensis 270. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-705-6. ISSN 0788-76040788-7604


LaY/Viestintä/TN