Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka hyvin ja millä ehdoin opintopiste toimii osana korkeakoulujen rahoitusmallia sekä opintotukijärjestelmää.
Tutkimuksessa kysytään muiden muassa, miten korkeakoulut voivat vaikuttaa opiskelijoidensa opintopistekertymiin ja kuinka oikeellinen ja tarkka opintoihin käytetyn ajan mitta opintopiste todella on.
– On kyseenalaista, tulisiko opintopistettä edes periaatteessa käyttää esimerkiksi korkeakoulujen rahoitusmallien koulutuksen tulosmittana. Sehän ei varsinaisesti mittaa sen enempää koulutusinstituution työpanosta kuin sen -tulostakaan, vaan opiskelijan työpanosta tämän opintopistettä kohden käyttämän opiskeluajan odotusarvona, tutkija Leo Aarnio toteaa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu erään yliopiston opiskelijoiden opintoihin käyttämää aikaa ja yhdistetty tämä opintorekisteristä saatuihin opintopistetietoihin. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että ainakin kyseisessä yliopistossa opintopistettä kohden opiskellaan vähemmän kuin valtioneuvoston asetus säätää. Lisäksi tiedekuntien opintopistemitoituskäytännöissä vaikuttaisi olevan sekä koulutuksen tulosohjauksen että opintotukijärjestelmän toimivuuden kannalta huomionarvoista vaihtelua.
– Jos opintopistettä käytetään luonteestaan huolimatta tulosohjaukseen, korkeakouluja palkitaan ja opiskelijoita kompensoidaan osin väärin perustein. Korkeakoulut voivat ansaita tulospalkkiota ja opiskelijat opintorahaa ensisijaisesti opintojen vaatimustason eroista johtuen. Kenties erikoisinta on, että sekä korkeakoulujen että opiskelijoiden opintopisteperusteiset tulostavoitteet on asetettu niin korkealle, että niitä on hankala saavuttaa ilman opintopistemitoitusta koskevan asetuksen laiminlyömistä. Uhkakuvana on, että opintopisteperusteinen tulosohjaus on koulutuksen laadun kannalta tarkoituksen vastaista ja ansion mukaisen palkitsemisen kannalta epäoikeudenmukaista, tutkija Aarnio pohtii.
Tutkimuksessa esitetään, miten opintopisteeseen liittyvät ongelmat voitaisiin mahdollisesti korjata. Lisäksi siinä pohditaan voidaanko mittaria kehittää, jotta se toimisi paremmin sekä rahoitusmallin että opintotukijärjestelmän tarpeisiin, vai pitäisikö siitä joissain tapauksissa kokonaan luopua.
Lisätietoja:
Tutkija Leo Aarnio, p. 050 345 4446, leo.aarnio (at) otus.fi
www.otus.fi
Tiedote/Otus