Elämme murrosvaihetta, jossa oppiminen tapahtuu usein samanaikaisesti digitaalisessa, fyysisessä ja sosiaalisessa tilassa. Digitaaliset laitteet ja aineistot ovat joustavoittaneet akateemisten kirjastojen toimintaa, mutta asiakas ei löydä tietoa sattumanvaraisesti. Tilojen ja kokoelmien lisäksi taidekirjastoon tarvitaan taiteiden informaatiosisältöihin erikoistuneita asiantuntijoita, jotka yhdessä asiakkaidensa kanssa avaavat uusia näkökulmia taiteeseen, tieteeseen ja kulttuuriin. Lopulta juuri ihmisten ja tiedon kohtaamiset synnyttävät sen, mitä kirjastoksi kutsutaan.

Yliopistolaitos käy läpi voimakkaita rakenteellisia muutoksia ja huoli laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen turvaamisesta on aiheellinen.

Yliopistojen rahoituksesta merkittävä osa koostuu nykyään opintojen joutuisasta etenemisestä opintopisteillä mitattuna. Valtakunnallisissa opintopisteturnajaisissa on kuitenkin turha odottaa suurta menestystä, jos oppimisen ja opetuksen peruspalveluihin leikataan merkittäviä aukkoja.

Akateeminen kirjastolaitos on yliopistoille muutakin kuin palvelu. Se on yliopistokulttuurin ydinaluetta, joka jatkuvasti peilaa ajatuksia koulutuksen ja tiedon merkityksistä. Kirjastoissa kulttuuria paitsi säilytetään, myös luodaan. Yhteiskunnan, erityisesti korkeakoulujen, olisi syytä vahvistaa kulttuuria, jossa suurten tietomäärien virrassa navigoimiseen on olemassa muitakin oppaita kuin yritysmaailman intressit ja sosiaalisen median tykkäämistilastot.

Kirjastoissa arvokasta on myös hiljaisuus. Meluisalla yliopistokampuksella kirjasto on monille se ainoa tila, jossa on rauhaa syventyä tiedon omaksumiseen ja omiin ajatuksiin. Supistamalla tiloja menetetään mahdollisuuksia tähän syventyvään oppimiseen. Muutokset akateemisessa kirjastokulttuurissa heijastavat, kuinka opimme nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelua taidekirjaston merkityksestä ja toiminnan muodoista tulisikin käydä ensisijaisesti pedagogiikan, ei talouden, näkökulmasta.

Ylioppilaskunta kaipaa Lapin yliopistoon moniäänistä ja avointa keskustelua, jossa myös opiskelijat ovat mukana pohtimassa, mitkä ovat elinvoimaisen akateemisen kulttuurin kulmakiviä nyt ja tulevaisuudessa.  Annetaan taidekirjaston muuttua ja kehittyä, mutta tehdään se kaikkia yliopistolaisia kuunnellen.

Lisätietoja:
Laura Pönkänen, ylioppilaskunnan vpj, taiteiden tiedekunnan opiskelija laura.ponkanen (at) lyy.fi, p. 041 539 6119 Janne Hälinen, ylioppilaskunnan puheenjohtaja janne.halinen (at) lyy.fi p. 045 137 9026 Sanna Juutinen, ylioppilaskunnan pääsihteeri pääsihteeri (at) lyy.fi, p. 040 578 4207