Kuvataiteen professori Jaana Erkkilä kirjoittaa Taidekammi-blogissaan taiteen ja oppimisen hitaudesta ja toisaalta siitä, että taideopetusta toteutetaan usein suurella kiireellä. Erkkilän mukaan taiteellisen toiminnan tuloksellisuutta yliopistossa mitataan tilastoihin rekisteröitävillä luvuilla sen sijaan että pohdittaisiin vakavasti tekemisen ja tulosten laatua.
Erkkilän mukaan puhumme kauniisti elinikäisen oppimisen aatteesta ja samaan aikaan teknisen harjoittelun ja ajan puute ovat tämän päivän todellisia ongelmia useilla taiteen aloilla, ei vähiten klassisen musiikin parissa, mutta myös kuvataiteessa.
– Taideopetusta toteutetaan usein kuin elämä olisi loppumaisillaan jo huomenna, Erkkilä kirjoittaa.
Erkkilä pohtii blogissaan myös taiteellisen toiminnan tuotteistamista. Hän epäilee taiteellista prosessia imitoivan toiminnan hyödyllisyyttä.
– Meidän tulee uskaltaa kysyä, onko taiteellista prosessia muistuttavalla puuhastelulla voimaa ja miten nopeasti taiteen on mahdollista vaikuttaa yhtään mihinkään. Kun myymme taiteellisia prosesseja, interventioita, toiminnallisia työpajoja ja puhumme samaan hengenvetoon niiden tuloksellisesta vaikuttavuudesta, olemmeko valelääkäreitä vai oikeita parantajia, Erkkilä kirjoittaa.
Jaana Erkkilän blogi kokonaisuudessaan löytyy täältä.
LaY/Viestintä/OT