Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Luontoselvitys- ja YVA-palveluiden Lapin lintukohteet (LapLinko) –projektin lopputuotteena on valmistunut julkaisu Lapin tärkeät lintualueet sekä karttaesite Lapin lintureiteistä. Vuosina 2012-2015 toteutetun hankkeen aikana määritettiin Lapin maakunnallisesti arvokkaat lintujen kerääntymispaikat ja pesimäalueet sekä koottiin havaintoja suurikokoisten lintulajien päämuuttoväylistä. Tutkimusalue kattoi pinta-alaltaan miltei koko Lapin maakunnan.
Maakunnallisesti tärkeitä lintualueita erityisesti Rovaniemellä ja Sodankylässä
LapLinko-projektin aikana Arktisen keskuksen ja Metsähallituksen linnustokartoittajat sekä Lapin lintuharrastajat havainnoivat kevät-, kesä- ja syyskerääntymiä sekä kartoittivat liki kolmen sadan eri puolilla Lappia sijaitsevan kohteen pesimälinnuston. Tarkastelluista kohteista kaikkiaan 174 määritettiin pesimälinnustonsa perusteella arvokkaiksi lintualueiksi. Kuntakohtaisessa tarkastelussa lintukohteita löytyi eniten Rovaniemeltä ja Sodankylästä; 27 kohdetta kummankin kunnan alueelta. Kittilästä ja Ylitorniolta arvokkaita kohteita määritettiin 17 sekä Enontekiöltä 16.
Linnustoltaan arvokkaiksi kerääntymäalueiksi määritettiin kaikkiaan 135 kohdetta. Kevät-, kesä- ja syyskerääntymäkohteita oli lähes yhtä monta kutakin ja erityisesti niitä löytyy Lounais- ja Etelä-Lapista.
Lapin soilla ja lintuvesillä arvokkaita kohteita
Maakunnallisesti tärkeiden lintujen kerääntymäalueiden valinta perustui valtaosin lintuharrastajien ilmoittamiin havaintoihin. Elinympäristöittäin tarkasteltuna suurin osa linnustoltaan arvokkaista kerääntymäalueista oli lintuvesiä (132). Kolmen suon todettiin olevan tärkeitä kerääntymäalueita metsähanhille ja kurjille.
Pesimälinnustokartoitusten avulla koottu aineisto jaoteltiin niin ikään elinympäristöittäin. Linnustoltaan arvokkaiksi pesimäalueiksi LapLinko –projektissa kartoitetuista alueista voitiin katsoa 130 kohdetta. Näistä suokohteita oli 69 ja lintuvesiä 58. Pesimälinnustolle arvokkaita kulttuuriympäristökohteita sekä metsä- ja tunturikohteita tarkasteluissa löydettiin kutakin alle kymmenen. Linnustoltaan tärkeät kulttuuriympäristökohteet ja metsät keskittyivät eteläiseen Lappiin, lintuvedet Lapin keski- ja eteläosiin sekä tunturikohteet Enontekiölle. Suokohteet jakaantuivat suhteellisen tasaisesti. Maakunnallisesti tärkeitä koskikarojen talvisia kerääntymäkohteita ovat esimerkiksi Ylitornioin Luonionkoski ja Pessakoski sekä Inarin Jurmukoski.
Lintualueita ei pyritty asettamaan paremmuusjärjestykseen. Monet kohteista, esimerkiksi Enontekiön Sotkajärvi, Ivalojoen suisto, Pellojärvi-Säynäjäjärvi, Harjulampi ja Ounasjokisuisto Rovaniemellä sekä Ylitornion Meltosjärvet, ovat tärkeitä sekä kerääntymä- että pesimäalueina.
Lapin ylitse kulkee kolme päämuuttoväylää
Lapin muuttoväylät pystytään tällä hetkellä esittelemään vain karkella tasolla havainnointiaineiston puutteellisuuksien vuoksi. Lapin ylitse katsotaan kulkevan kolme suurikokoisille lintulajeille kuten laulujoutsenelle, metsähanhelle ja kurjelle merkittävää muuttoväylää. Yksi näistä seuraa Tornionjoki-Muonionjoki –linjaa kohti pohjoista, toinen myötäilee Kivalojoen vaarajaksoa Kuolan suuntaan ja kolmas kulkee Kemijokiuomaa pitkin koilliseen. Sopivat levähdys- ja ruokailupaikat ovat tärkeitä muuttoreittien varrella. Lepäily- ja ruokailualueita tarjoavat esimerkiksi laulujoutsenelle Kemijärvi, Ounasjokisuisto, Tornionjoki, Muonionjärvi sekä Enontekiön Könkämäeno. Kurjet puolestaan ruokailevat Kemijärven Kostamossa ja Rovaniemellä Oikaraisessa.
Lapin merkittävimmät lintualueet esitellään julkaisussa
LapLinko –projektin aikana kootun aineiston pohjalta syntyi Lapin tärkeät lintualueet –julkaisu, jossa esitellään Lapin arvokkaimmat lintualueet elinympäristöittäin yksityiskohtaisine lajistokuvauksineen. Alueellista linnustotietoa on nyt koottuna ympäristöviranomaisten, luontomatkailusektorin sekä luontoharrastajien käyttöön. LapLinko –hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Rahoituksesta vastasivat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin liitto, Lapin yliopisto ja Metsähallitus. Muita yhteistyötahoja olivat Lapin lintutieteellinen yhdistys, Helsingin yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo sekä BirdLife Suomi.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Jukka Jokimäki, puhelin 0400 138 802, jukka.jokimaki(at)ulapland.fi
Tutkija Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki, marja-liisa.kaisanlahti(at)ulapland.fi
Julkaisu on saatavissa myös internetistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-827-5
