Professori Lassi Heinisen mukaan kylmän sodan päättymisen jälkeen Pohjois-Atlantin turvallisuusarkkitehtuurissa on tapahtunut merkittävä siirtymä geostrategisesta ja sotilaallisesta turvallisuudesta laaja-alaiseen ’pehmeään’ turvallisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tästä huolimatta Pohjois-Atlantti omaa edelleen suuren strategisen ja geopoliittisen merkityksen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, mikä johtuu paljolti Arktisen alueen kasvavasta merkityksestä globaalitaloudessa ja maailmanpolitiikassa.

– Alueella on myös vahvoja vallan hajauttamisen virtoja ja suvereniteettiprosesseja, ja niiden tuloksena uusia itsenäisiä valtioita kuten Islanti, tai lähes itsenäisiä kuten Grönlanti, joilla on rajallinen kapasiteetti ja kasvava määrä velvollisuuksia, Heininen toteaa.

Myös muut Pohjoismaat, kuten Norja ja Tanskan kuningaskunta, keskisuuret valtiot, kuten Britannia ja Kanada, ja suurvallat, kuten Venäjä ja Yhdysvallat, ovat muovanneet, ja muovaavat edelleen, Pohjois-Atlantin aluetta läsnäolollaan ja perinnöllään sekä merellisillä (taloudellisilla) intresseillään. Mukaan on liittynyt myös ylikansallinen toimija, Euroopan unioni, jolla on kasvavaa kiinnostusta ja kehitteillä olevia politiikkoja maapallon pohjoisimpien alueiden suhteen.

Heinisen lisäksi kirjassa kirjoittavat Maria Ackren Grönlannin yliopistosta, Sandra Balao Lissabonin yliopistosta, Rasmus Bertelsen Tromsan yliopistosta, Michael Corgan Bostonin yliopistosta, Valery Konyshev ja Alexander Sergunin Pietarin valtion yliopistosta sekä Gustav Petursson Lapin yliopistosta. Kirja perustuu Arctic Circle 2013 -tapahtuman Arktisen alueen turvallisuutta käsitelleen paneelin esityksiin.

Julkaisun tiedot:
Lassi Heininen (edited). “Security and Sovereignty in the North Atlantic.” Basingstoke: Palgrave Macmillan, Palgrave Pivot, 2014.