Raw Materials University Days -konferenssi paneutuu siihen, miten Pohjois-Euroopassa luodaan yhteiskunnallisesti kestävää kaivannaistoimintaa sekä siihen, minkälaista dialogia kaivannaistalouden ympärillä käydään alueellisten ja paikallisten yhteisöjen ja teollisuuden välillä.

Pääpuhujina ovat muun muassa EU:n Alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula sekä resurssitehokkuudesta ja raaka-aineista vastaavan yksikön johtaja Mattia Pellegrini Euroopan komission sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yritystoiminnasta vastaavalta pääosastolta (GROW). Lisäksi puhujakaartiin kuuluu eri alojen tutkijoita Lapin ja Helsingin yliopistosta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Luulajan teknillisestä yliopistosta, Burgosin yliopistosta Espanjasta sekä Universidade NOVA de Lisboasta Portugalista. Puhujia on myös Puolasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta.

Va. johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta toteaa, että arktisella alueella tapahtuva kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta tulee toteuttaa niin, että ympäristövaikutukset minimoidaan.

– Yhä paremmin on myös ymmärretty, että toiminnan on oltava hyväksyttävää myös paikalliselle väestölle. He kohtaavat toiminnan seuraukset päivittäin, Koivurova sanoo.

Yksi konferenssissa esillä olevista käsitteistä on kaivosten sosiaalinen toimilupa, jota kansainväliset ja erityisesti kanadalaiset kaivosyhtiöt ovat nostaneet esille pyrkiessään operoimaan Lapissa.

– Lapissa kohtaavat kansainvälisten kaivosyritysten toimintakäytännöt ja paikalliset kulttuurit. Tässä kohtaamisessa syntyy – tai jää syntymättä – sosiaalinen toimilupa eli tilanne, jossa yrityksen toiminta nähdään paikallisesti hyväksyttynä ja jopa toivottuna. Sosiaalisen toimiluvan ansaintaan vaikuttavat kuitenkin myös paikallisten ihmisten aiemmat kokemukset luonnonvarojen käytöstä. Siksi Lappi avaa näkökulmia siihen, miten sosiaalinen toimilupa ansaitaan Euroopan pohjoisilla alueilla, sanovat yliopistonlehtori Leena Suopajärvi ja tutkija Pamela Lesser Lapin yliopistosta.


Konferenssin taustaa

Taloudellisen kasvun aikaansaaminen EU:ssa edellyttää muun muassa kiertotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja omavaraisuusasteen nostoa raaka-ainetuotannossa. Käytännössä Euroopan komissio tavoittelee 80 prosentin omavaraisuutta Euroopan teollisuudelle merkittävien mineraalien tuotannossa. Komissio korostaa alueiden roolia kestävän kasvun saavuttamiseksi ja haluaa ottaa alueet mukaan keskusteluihin tasa-arvoisina partnereina, kun pohditaan EU:n sisäisen raaka-ainetuotannon kehittämistä ja siihen ohjattavia panostuksia. Tämä edellyttää uudenlaista yhteistyö- ja toimintamallia.

– Vuosi sitten Euroopan komission sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yritystoiminnasta vastaava pääosasto (GROW) ehdotti Lapin liitolle, että Lapin liitto lähtisi rakentamaan verkostoa ja yhteistyötä EU:n kaivosalueiden välille. Tämän ehdotuksen pohjalta syntyi Smart and Green Mining Regions of EU -aloite, johon myös marraskuun alussa pidettävä konferenssi liittyy, kertoo projektipäällikkö Kristiina Jokelainen Lapin liitosta. Aloitteessa on mukana kymmenen tutkimus- ja kehittämisorganisaatiota, jotka edustavat raaka-aine- ja kaivannaisalaan erikoistuneita alueita ympäri Eurooppaa.

Konferenssin järjestävät Euroopan komissio, Lapin yliopisto, Lapin liitto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Luulajan teknillinen yliopisto. Sitä rahoittavat osaltaan Interreg Pohjoinen EU-ohjelma ja Lapin liiton koordinoima EU-aluekehittämisrahalla toteutettava Arctic Smartness Portfolio -hanke. Konferenssi on maksuton ja englanninkielinen, ja se järjestetään Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutilla (MTI) Rovaniemellä 2.–3. marraskuuta 2015.



Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Projektipäällikkö Ilari Havukainen
P. 050 320 1202
ilari.havukainen (at) lapinliitto.fi

Projektipäällikkö Kristiina Jokelainen
P. 040 501 9856
kristiina.jokelainen (at) lapinliitto.fi


LaY/Viestintä/SV