Kiurun mukaan oikeus metsästää voi liittyä maanomistukseen, lainsäädäntöön tai oikeuden voi saada oikeustoimin. Yhtä kaikki hirvenmetsästyksen edellytyksenä on oikeus metsästää hirveä tarkoitukseen sopivalla, yhtenäisellä ja vähintään tuhannen hehtaarin kokoisella alueella.

– Käyn kirjassani kattavasti lävitse vuonna 1993 annetun metsästyslain hirvieläinten pyyntilupia koskevat valitusratkaisut, Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan hirvenmetsästyksen edellytykset pakottavat metsästäjät yhteistyöhön keskenään. Yhteistyötä vaaditaan oman seuran tai seurueen sisällä, mutta myös seurojen ja seurueiden kesken.

– Yhteistyön onnistumisesta riippuu moni asia, joista tärkeimpänä tietysti mahdollisuus ylipäätään päästä harrastamaan hirvenmetsästystä, Kiuru pohtii.

Hirvenmetsästyksellä on suuri sosiaalinen ja maaseutua elävöittävä merkitys, joka ei rajoitu pelkästään metsästystilanteisiin.

– Jokainen voi valita oman lähestymistapansa ja painotuksensa hirvenmetsästykseen. Tässä kirjassa harrastusta esitellään lakimiehen silmin, Kiuru toteaa.

Kiurun mukaan teosta on tehty myös pilke silmäkulmassa.

– Kokemus on osoittanut, että harrastus – eritoten hirvenmetsästys – voi herättää elämää suurempia tuntemuksia ja intohimoja, joita laannuttamaan tarvitaan joskus ammattiapua. Huonokin laki on kaikille sama, mutta huono lainsoveltaja asettelee kaikki mielensä mukaan, Kiuru sanoo.

Lisätietoja:

Teosta voi ostaa täältä

Video

Jarmo Kiuru
Oikeusinformatiikan lehtori
Lapin yliopisto/oikeustieteiden tiedekunta
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Puhelin +358 40 484 4012

LaY/Viestintä/OT