Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola käsitteli lukuvuoden avajaisjuhlan puheessaan muiden muassa arktisen yliopistoverkoston toimintaa. Yliopisto on ollut mukana verkoston toiminnassa vuodesta 2001 lähtien. Avajaisten juhlapuhujana oli Kanadan Suomen-suurlähettiläs Andrée Noëlle Cooligan.
Rehtori Mauri Ylä-Kotolan mukaan arktinen alue on viime aikoina muuttunut kylmästä periferiasta kuumaksi aiheeksi – monessakin mielessä. Ilmastonmuutos koskettaa erityisesti arktista aluetta, ja nyt maailman huomio on kiinnittynyt sen luonnonvaroihin sekä sen tarjoamiin kulkureitteihin.
– Tämä on johtanut ajatukseen uudesta arktisen alueen kylmän sodan kaudesta, jossa kansallinen itsemääräämisoikeus ja turvallisuus jyräävät ihmisoikeudet ja ympäristön Arktisen neuvoston agendalla. Samalla yhteistyön ilmapiiri olisi muuttumassa riitojen selvittelyksi, Ylä-Kotola totesi.
Ylä-Kotolan mukaan me täällä Rovaniemellä emme kuitenkaan tunnista tällaista kehitystä, kun teemme päivittäin yhteistyötä Arktisen yliopistoverkoston kumppanien kanssa.
– Näemme sirkumpolaarisen alueen pikemminkin yhdistävänä kuin erottavana tekijänä.
Ylä-Kotolan mukaan Arktisen yliopistoverkoston visio voimaantuneesta pohjoisesta ja yhteishengestä korostaa kaikkien ihmisten oikeutta saada vaikuttaa oman alueensa tulevaisuuteen koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Verkostoon kuuluu yhteensä 167 korkeakoulua sekä muuta tiede- ja tutkimusorganisaatiota. Verkoston jäseninä on myös arktisen alueen ulkopuolisia valtioita, kuten Kiina, Korea, Mongolia, Britannia, Ranska ja Belgia.
– Arktinen yliopistoverkosto tukee yhteistyötä globaalilla tasolla muiden muassa temaattisten verkostojen ja instituutioiden kautta sekä keskittymällä yhteisiin tutkimus- ja koulutusohjelmiin sekä julkisuuskuvaan. Lapin yliopisto johtaa kuutta verkostoa: Arktinen alkutuotanto, Arktinen oikeus, Arktinen kestävä taide ja muotoilu, Digitaaliset mediat ja mediataide, Geopolitiikka ja turvallisuus sekä Opettajakoulutus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja koulutuksen monimuotoisuuden näkökulmasta. Lisäksi olemme kumppanina seitsemässä muussa verkostossa, Ylä-Kotola listasi.
Lapin yliopiston kansainvälistymiseen liittyy olennaisena osana Ylä-Kotolan mukaan myös opiskelijavaihto, johon on käytössä useita ohjelmia, muiden muassa ERASMUS, NordPlus ja FIRST sekä UArcticin north2north-ohjelma.
– Lapin yliopiston tavoitteena on uudistaa ohjelmia edistääkseen henkilökunnan ja opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua lyhytkestoiseen vaihtoon, parantaakseen teollisuuden ja yritysten yhteistyötä sekä ajaakseen alueen alkuperäiskansojen asioita, Ylä-Kotola sanoi.
Rehtori Mauri Ylä-Kotolan englanninkielinen puhe: http://www.ulapland.fi/avajaiset2015/rehtori.
Kanadan ja Suomen yhteistyön monet muodot
Kanadan Suomen-suurlähettiläs Andrée Noëlle Cooligan oli avajaisten juhlapuhujana. Suurlähettiläs Cooligan käsitteli puheessaan Kanadan ja Suomen välistä yhteistyötä korkeakoulusektorilla, valtiollisesti sekä yritysten välillä.
Suurlähettiläs Cooligan totesi sekä Suomen että Kanadan olevan aktiivisia arktisen yliopistoverkoston toiminnassa. Myös valtiollinen ja yritysten välinen yhteistyö on vilkaista. Yhtenä esimerkkinä tästä hän esitteli vuonna 2018 laukaistavaa useamman kaukokartoitussatelliitin Radarsat-konstelaatiota, jonka kehitystyössä Kanada tekee yhteistyötä myös suomalaisten kumppaneiden kanssa.
LaY/Viestintä/OT/SV