Saamelaiset ovat tarkastelleet perinteisesti luontoa ja kulttuuria yhtenä kokonaisuutena. Toisin sanoen luonnon ja kulttuurin välillä ei ole nähty olevan toiminnallista tai ajatuksellista eroa.

– Luonto, johon saamelaiskulttuuri on erityisessä suhteessa, on osa ihmisten paikallista elämismaailmaa. Saamelainen kulttuuri on aina ollut varsin luontotietoinen, luontosensitiivinen ja paikkasidonnainen luonto-kulttuuri, hankkeen johtaja, saamentutkimuksen apulaisprofessori Sanna Valkonen sanoo.

Nykypäivän globalisoituneessa maailmassa myös saamelaiset kytkeytyvät osaksi laajempaa globaalien (luonto)suhteiden rihmastoa. Esimerkiksi Inarilaisessa luontoympäristössä asuva saamelainen kiinnittyy kulutusvalinnoillaan, elämäntavoillaan ja elämänkäytännöillään monin tavoin myös ulkopuolisiin luontoihin.

– Hankkeessa pyritään nostamaan esille uudenlaisia saamelaiseen kulttuuriin liittyviä luontotietoisuuden ja -sensitiivisyyden muotoja. Lisäksi pyrimme löytämään uusia näkökulmia eri yhteisöjen ja elämäntapojen välisiin aineellisiin kytkentöihin luontosuhteen näkökulmasta,
Valkonen sanoo.

Tutkimushanke jakaantuu neljään toisiinsa limittyvään osahankkeeseen, joissa saamelaista luontosuhdetta hahmotetaan ja luodaan saamelaisen audiovisuaalisen ympäristötaiteen, saamelais(valokuva)taiteen, saamelaismusiikin ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen keinoin.

Hankkeessa ovat mukana muusikko Ailu Valle, taiteen maisteri Stina Roos, (valo)kuvataiteilija Marja Helander, pohjoisten yhteiskuntien muutoksen professori Jarno Valkonen sekä saamentutkimuksen apulaisprofessori Sanna Valkonen.

Lisätietoja:
Sanna Valkonen
sanna.valkonen (at) ulapland.fi
Jarno Valkonen
jarno.valkonen (at) ulapland.fi

LaY/Viestintä/OT