Toiveikkuus, uteliaisuus, reiluus, sinnikkyys ja määrätietoisuus. Nämä ovat esimerkkejä laudaturylioppilaiden hyödyntämistä vahvuuksista koulunkäynnissä.

– Laudaturylioppilailla on monia koulupolkujen ja opintomenestyksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten tiedonjano, oppimisen intohimo, luonteenlujuus, aitous ja rakkauden vahvuus, Mari Salmela kertoo.

Vahvasta koulumyönteisyydestään ja sitoutuneisuudestaan huolimatta laudaturylioppilaat ovat toki yksilöinä erilaisia ja kohtaavat vaikeuksia opinnoissaan siinä missä muutkin koululaiset ja opiskelijat.

Salmela tutki väitöstyössään laudaturylioppilaiden eli ylioppilastutkinnossaan vähintään kuusi laudaturia suorittaneiden lukiolaisten koulupolkuja. Tutkimusaineisto koostui laudaturylioppilaiden kirjoittamista tarinoista ja haastatteluista. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 14 laudaturylioppilasta, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi vuosina 2010–2012.


Voimavaroista virtaa tehtävien välttelemisen sijaan

Mari Salmelan mukaan huomionarvoista on, että kohdatessaan vaikeuksia tai vastoinkäymisiä laudaturylioppilaat eivät käyttäneet välttäviä strategioita, kuten tehtävien välttelemistä, viivyttelemistä tai luovuttamista:

– Laudaturylioppilaiden koulupoluille yhteistä oli se, että he voittivat vastoinkäymisensä hyödyntäen erilaisia voimavaralähtöisiä ratkaisuja, kuten etsimällä onnistumiskokemuksia omasta elämästään, ponnistelemalla, olemalla aloitteellisia ja huolehtimalla voimanlähteistään, Salmela lisää.

Vaikeudet ja vastoinkäymiset liittyivät keskeisimmin vertaissuhteissa ilmeneviin ristiriitoihin, kunnianhimon ja erinomaisuuden taakkaan sekä laaja-alaisen kiinnostuneisuuden kuormittavuuteen.


Neljä koulunkäyntiotetta

Mari Salmelan tutkimus myös osoitti, että laudaturoppilaiden koulunkäyntiotetta kuvastavat itsenäinen, täydellisyyttä tavoitteleva, ihmissuhteita painottava ja koulua työnä kuvaava ote.

– Neljä otetta tarjoaa toisistaan hieman poikkeavia esimerkkejä koulunkäynnin sujuvuudesta sekä siitä, mitä koulunkäynti kussakin otteessa opiskelijalleen merkitsee, mitä opiskelu hänelle antaa ja mitä se häneltä vaatii, Salmela tarkentaa.

Itsenäinen koulunkäyntiote ilmentää opiskelijan taipumusta edetä vaativissakin tehtävissä oma-aloitteisesti ja itseohjautuvasti. Täydellisyyttä tavoitteleva koulunkäyntiote kuvaa, miten opiskelu voi äärimmilleen vietynä johtaa, ainakin hetkellisesti, pakonomaisen suorittamisen ja menestymisen tielle.

Koulu ja opiskelu voivat merkitä opiskelijalleen myös tiivistä ja antoisaa sosiaalista elämää, jota ilmentää ihmissuhteita painottava koulunkäyntiote. Koulua työnä kuvaava koulunkäyntiote kuvaa vuorostaan sitä, miten opiskelu voi merkitä opiskelijalle arkista työtä – työtä, joka on yksi osa elämää.


Kouluympäristö keskeinen tekijä

Mari Salmelan tutkimus vahvisti lisäksi sen tiedon, että opiskelijan koulupolkujen sujuvuuteen ja opintomenestykseen vaikuttaa myös kouluympäristö – ei ainoastaan opiskelijan yksilölliset voimavarat ja ominaisvahvuudet:

– Innostava ja tukeva sosiaalinen ympäristö koulussa on keskeinen koulunkäyntiin yhteydessä oleva tekijä, hän sanoo.

Parhaiten opiskelijoiden vahvuuksia ja opintomenestystä tuki tutkimukseen osallistuneiden laudaturylioppilaiden mukaan opetus, jota ilmensi luottamus, innostuvuus ja innostavuus, palautteen antaminen ja kannustaminen, opiskelijakeskeisyys sekä dialogisuus.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Kasvatustieteen maisteri Mari Salmelan väitöskirja Tie ylioppilastutkinnon huippuarvosanoihin laudaturylioppilaiden kertomana tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 19. helmikuuta kello 12 luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:


Kuva: Mika Salmela

Mari Johanna Salmela, o.s. Hänninen (s. 1973 Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen Rantavitikan lukiosta vuonna 1992. Hän on valmistunut kätilö-sairaanhoitajaksi Pohjois-Savon ammatillisesta instituutista Kuopiosta vuonna 1998 ja kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005 pääaineenaan aikuiskasvatustiede.

Salmela on toiminut urallaan sairaanhoitajana ja koulutussuunnittelijana. Vuosina 2007–2013 hän työskenteli suunnittelijana Nyyti ry:ssä, joka edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia. Viime vuodet hän on toiminut apurahatutkijana Suomen Kulttuurirahaston tuella.


Lisätietoja:

Mari Salmela
msalmela (at) ulapland.fi
mari.salmela (at) outlook.com
P. 050 349 9173


Julkaisun tiedot:

Mari Salmela: Tie ylioppilastutkinnon huippuarvosanoihin laudaturylioppilaiden kertomana. Acta Universitatis Lapponiensis 315. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2015. ISBN 978-952-484-874-9. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 183. ISBN 978-952-484-875-6. ISSN (pdf) 1796-6310.



LaY/Viestintä/RJ