Korkeakoulujen rehtoreiden Martti Lampelan ja Mauri Ylä-Kotolan mukaan linjausten lähtökohtana oli se, että Lapin korkeakoulukonserni on tunnustettu yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön edelläkävijä Suomessa ja molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu pohjoisen muutoksen tutkimus. Rehtoreiden mukaan keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus ovat jälleen löytämässä uomansa ammattikorkeakoulujen yhdistymisen jälkeen.

Konsernista tehtyjen selvitysten mukaan alkuvaiheessa konsernin haasteena oli päätöksenteon monimutkaisuus kolmessa eri korkeakoulussa ja kahdessa koulutuskuntayhtymässä. Lisäksi yliopiston ja ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmien ja lainsäädännön sekä hallinto- ja tietojärjestelmien erilaisuus hidastivat kehittämistyötä. Sittemmin Lapin yliopiston osakkuus Lapin ammattikorkeakoulu Osakeyhtiössä on vahvistanut konsernia.

– Konsernin strategisten valmistelu- ja päätöksentekoelinten toimivuutta ja rakenteiden kehittämistä on tarpeen arvioida aina tarvittaessa. Nyt työlistalla ovat Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin yhteistyön syventäminen, sociopolis-yhteistyörakenteen vakiinnuttaminen sekä ympärivuotisen oppimisen mahdollistaminen. Yhteisessä palvelutuotannossa kehitetään muiden muassa kirjastoa, kielikeskusta, kansainvälisiä tukipalveluita sekä opintohallinnon tietojärjestelmiä, rehtorit listaavat.


Rehtori Martti Lampela (vas) ja rehtori Mauri Ylä-Kotola viestinnän haastattelussa 31.3.2016. Valokuva Niina Syrjälä.

Kehittämistyön taustalla ovat myös elinkeinoelämän ja julkisen palvelutoiminnan tarpeet

Rehtoreiden mukaan Lapin korkeakoulukonserni on erinomainen mahdollisuus rakentaa Lappiin monialakorkeakoulu kahdesta erillisestä korkeakoulusta, jotka täydentävät toisiaan konsernin kautta. Ammattikorkeakoulussa on vahva kaupan ala, tekniikka ja terveys, yliopistossa vahvoja ovat yhteiskuntatieteet, oikeustieteet, kasvatustieteet ja taide.

– Lapin yliopisto on koko Lapin yliopisto, jonka tehtävänä on palvella koko Lappia. Toki koulutus oppilaitoksissa on erityyppistä, mutta korostan, että kyllä yliopistonkin koulutus on työelämälähtöistä. Toisaalta molemmissa korkeakouluissa, myös ammattikorkeakoulussa, on tiedelähtöistä opetusta, joka vastaa hyvin työelämän tarpeita. Lisäksi molempien korkeakoulujen johto tiedostaa hyvin Kemi-Tornion ja Rovaniemen kampusten alueellisen merkityksen, Ylä-Kotola sanoo.

– Kemi-Tornio alue on Lapin tuotannollista aluetta, jossa on oltava myös tulevaisuudessa vahvaa korkeakoulutusta. Uskon, että molempien korkeakoulujen operatiivisen johdon tahtotila on, että Kemi-Tornio alueella tulee olla korkeakoulutusta myös jatkossa eikä sitä olla sieltä viemässä pois kummankaan korkeakoulun toimesta, Lampela jatkaa.

Myös Martti Lampela korostaa sitä, että lappilaisen koulutuksen kehittämistyön taustalla ovat elinkeinoelämän ja julkisen palvelutoiminnan tarpeet, jotka kohtaavat korkeakoulujen yhteisessä innovaatio-ohjelmassa.

– Korkeakoulujen yhteinen innovaatio-ohjelma on vastaus elinkeinoelämän ja julkisen palvelutuotannon kehittämistarpeisiin, varsinkin kun innovaatio-ohjelman sisältämät strategiset valinnat on tehty maakunnallisten ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien pohjalta, Lampela sanoo.

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat rakentaneet yhteisen innovaatio-ohjelman, jossa on kaksi teemaa: arktinen ympäristö, luonnonvarat ja kilpailukyky sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Ohjelman keskeinen tavoite on edistää maakunnallisen innovaatioverkoston rakentamista ja vahvistaa korkeakoulujen roolia alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämisessä yhteistyössä alueen muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Kansainvälisesti konserni hakee vielä paikkaansa

Rehtori Martti Lampela asemoi Lapin AMKin maakunnalliseksi toimijaksi muiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen tavoin. Valtakunnallisesti tärkeistä koulutusaloista Lampela nostaa esille liikunnanohjaajakoulutuksen ja maanmittauskoulutuksen. Johtamansa korkeakoulun Lampela nostaa maamme ammattikorkeakoulujen joukossa kymppikerhoon.

– Kansainvälisesti ammattikorkeakoulu hakee vielä paikkaansa, Lampela toteaa.

Rehtori Mauri Ylä-Kotola puolestaan korostaa, että Lapin yliopisto voidaan nähdä kansallisena kouluttajana, joka usein unohtuu. Varsinkin oikeustieteen ja taiteen opiskelijat tulevat Lappiin eri puolilta Suomea.

– Lapin yliopiston koulutus voidaan nähdä elinkeinona, joka tuottaa merkittävää taloudellista tuloa Lapille ja rikastuttaa Lapin kulttuurielämää. Rovaniemi myös matkailukaupunkina ilman ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita ja opiskelijaelämää olisi paljon yksipuolisempi ja tylsempi, Ylä-Kotola toteaa.

Konserni mukaan Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Sosiaali- ja terveysalan yhteensovittaminen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen uudistus lähivuosina. Rehtorit toivovat Lapin korkeakoulukonsernilta aktiivista roolia Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. He uskovat, että korkeakoulujen yhdessä perustama sociopolis-yhteistyörakenne antaa hyvän tutkimuksellisen lähtökohdan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyölle Lapissa.

– Lapin korkeakoulujen yhteinen sociopolis-yhteistyörakenne mahdollistaa sosiaalialan tarkastelun yhtenä kokonaisuutena tilanteessa, jossa SOTE-uudistus luo korkeakouluille uusia haasteita sekä tutkimuksen että koulutustarpeiden osalta, rehtorit toteavat.

Lapin yliopistolla on Suomen toiseksi suurin sosiaalityön laitos ja ammattikorkeakoululla on sosiaalialan lisäksi vahva terveyspuolen koulutus.

– Pohdittavaksi tulee, miten näillä aloilla voidaan tehdä entistä vahvempaa monitieteistä tutkimusta täällä Lapissa, Ylä-Kotola sanoo.

Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiopalveluissa on vielä kehitettävää

Konsernin yhteiset tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiopalvelut ovat rehtoreiden mukaan jumittuneet pitkälti hanketoiminnan palveluihin. Rehtorit linjaavat, että jatkossa sektori tarvitsee huomattavan piristysruiskeen. Pohdittavaksi tulee, millä tavalla kokonaisuutta voidaan viedä eteenpäin.

– Rahoitushanat uudella ohjelmakaudella on väännetty entistä tiukemmalla, joten rahoitushauissa kannattaa yhdistää voimavaroja ja nostaa eurooppalaisen rahoituksen hakemiseen liittyvän osaamisen tasoa, Lampela toteaa.

– Suuri osa rakennerahoituksesta Lapissa kohdentuu matkailuasumiseen ja matkailupalveluihin. Myös konsernin innovaatio-ohjelmassa esiin nostettujen vihreän teknologian, teknologia- ja olosuhdeosaamisen sekä turvallisuuden pitäisi näkyä rahoituksessa entistä vahvemmin, Ylä-Kotola linjaa.


Valokuva, Johan-Eerik kukko

Kirjastolle yhteinen kampus

Lapin korkeakoulukirjaston osalta on pohdittu, miten ylittää organisaatiorajat ja miten voitaisiin toteuttaa yhteistä henkilöstöpolitiikkaa ja -johtamista, joiden myötä mahdollistuisi henkilöstön liikkuvuus ohi organisaatiorajojen. Lisäksi kirjaston e-aineistojen hankinta ja hallinta ovat hankalat toteuttaa sopimuspohjaisessa yhteistyössä.

– Elokuussa pohdittiin myös yhteisen kirjaston perustamista, joka toimisi fyysisesti yhdessä tilassa Rantavitikan kampuksella Rovaniemellä ja Kemi-Tornio alueella toimisi kirjaston alayksikkö. Nythän konsernin kirjaston työntekijöillä on ollut kaksi työnantajaa. Pyhällä sovittiin, että mietitään yhdessä, miten työnantajajärjestelyt kirjaston osalta jatkossa hoidetaan. Lisäksi pohdimme yhteiselle kielikeskukselle kirjaston tapaista järjestelyä, Mauri Ylä-Kotola sanoo.

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Rehtoreiden mukaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiiviimpi konserniyhteistyö tukee Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kehittämistä, yhteistä strategista suunnittelua ja joustavia opintopolkuja ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Molemmat rehtorit korostavat myös sitä, että ristiin valittavat opinnot pitäisi voida liittää osaksi tutkintoa.

– MTI:n sisällä yhteistyössä pitäisi ottaa uusia sisällöllisiä kehittämisaskeleita. Esimerkiksi opiskelijoilla pitäisi olla entistä paremmat mahdollisuudet valita opintoja molemmista korkeakouluista, Lampela sanoo.

– Matkailun yhteistyöhön voitaisiin ottaa mukaan myös muut ammattikorkeakoulut Suomesta. Lapin yliopistolla on ainoana oppilaitoksena oikeus antaa Suomessa matkailualan tohtoritutkintoja. Tässä suhteessa matkailuopintojen polkuja myös muualta Suomesta Lappiin voitaisiin vahvistaa, Ylä-Kotola lisää.

Koulutuksellisesta yhteistyöstä Ylä-Kotola ottaa esimerkiksi myös kasvatustieteet ja kielet.

– Luokanopettajat tarvitsevat tänä päivänä vahvaa it-osaamista, jota Lapin AMK vahvalla alan pääainetasoisella osaamisellaan voisi heille tarjota. Lisäksi yliopistoissa ja amkissa opetetaan ihan samaa englantia, Ylä-Kotola toteaa.

Rehtorit näkevät, että myös opetusta voitaisiin antaa ristiin, koska opettajien koulutustaustat ovat monilta osin samanlaisia. Lapin AMKissa monet lehtorit ja yliopettajat ovat tohtoreita ja lisäksi heillä on vahva työelämätuntemus.

– Toki opintopolkuja voidaan vahvistaa myös sosiaalityössä, Lampela lisää.

Kuva, Johan-Eerik Kukko

Tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Rehtorit korostavat, että kumpaakin korkeakoulua johdetaan myös tulevaisuudessa itsenäisesti siten, että ne kykenevät täyttämään yliopistolain ja ammattikorkeakoululain asettamat vaatimukset toiminnassaan ja parantamaan yhdessä kummankin korkeakoulun tuloksia. Korkeakoulujen johtamisessa huomioidaan kummankin korkeakoulun erilaiset tehtävät ja duaalimallin asettamat reunaehdot toiminnan kehittämiselle.

– Yhteisenä tavoitteenamme on syventää yhteistyötä kohti toiminnallista ja strategista kokonaisuutta, jotta yhteistyöstä saadaan entistä merkittävämpää toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Tähän päästään järkiperäistämällä rakenteita ja purkamalla päällekkäisyyksiä sekä kehittämällä sisällöllistä yhteistyötä ja johtamisjärjestelmää, rehtorit toteavat.

Faktat
• Lapin korkeakoulukonserni aloitti toimintansa vuonna 2008
• Lapin korkeakoulukonserni -hanketta johti aluksi Arvo Jäppinen ja hänen jälkeensä konserninjohtajan tehtävää on hoitanut Markku Tarvainen
• Yhteistyön eri osa-alueita pohdittiin konsernin alkutaipaleella kymmenessä eri työryhmässä, joiden työskentelyyn osallistui toista sataa henkilöä
• Konserni oli aluksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama kokonaisuus
• Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteinen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2009
• Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) avajaiset järjestettiin 1. lokakuuta 2009
• Lapin korkeakoulukirjasto aloitti toimintansa 2010
• Tukipalvelukeskus aloitti toimintansa 2011
• Pohjoisen kulttuuri-instituutti aloitti toimintansa 2012
• Sosiopolis-yhteistyörakenne aloitti toimintansa 2012
• Lapin ammattikorkeakoulun perustaminen vuoden 2014 alussa muutti konsernin kahden erilaisen korkeakoulun kumppanuudeksi.

Teksti: Olli Tiuraniemi/Lapin korkeakoulukonserni/Viestintä

Lähteet:
Martti Lampelan ja Mauri Ylä-Kotolan haastattelu 31.3.2016
Antti Syväjärvi & Jenni Tyvitalo. Kohti konsernia. Lapin yliopistokustannus 2015.

Lisätietoja:
Martti Lampela, puhelin 040 525 0597
Mauri Ylä-Kotola, puhelin 0400 276 288