Muotitaiteilijoiden suunnittelemat puvut sisälsivät 1930–1950-luvuilla surrealististyylisiä symboleita, joista voi lukea heidän mielipiteitään yhteiskunnasta ja naisten asemasta. Vahvan naisen tyyppiä suosittiin 1930-luvulla, ja vaatteiden tehtävänä oli horjuttaa perinteistä naiskuvaa.

Pariisilainen haute couture -muoti, jonka kulta-aika kesti 1800-luvun lopusta toista maailmansotaa seuranneisiin vuosiin, vaikutti suomalaiseen vaatetusalaan. Suomessa haute couturea vastasi salonkimuoti, joka tarkoittaa käsin valmistettuja yksilöllisiä ja laadukkaita vaatteita.

Pariisilaisten muotitaiteilijoiden tavoin salongeissa suunniteltiin malleille näiden yksilötyyleihin sopineet pienet mallistot. Suomalaiset muotitaiteilijat halusivat edistää tasa-arvoa suunnittelemalla surrealististyylisiä vaatteita erityisesti keski- ja yläluokan naisille, joista yhä useampi kävi ansiotyössä kodin ulkopuolella.


Surrealistinen tyyli Suomessa

Surrealistinen tyyli oli yksi 1930-luvun vaatetukseen liittyneistä muoti-ilmiöistä. Surrealististyyliset vaatteet erottuivat aikakauden pelkistetyistä vaatteista bibelotien eli vaatteeseen kiinnitettyjen dekoraatioiden ja bricolagen avulla. Bricolagella tarkoitetaan jonkin asian asettamista uuteen vertauskuvalliseen asemaan, jolloin sen alkuperäinen merkitys muuttuu.

Suomalaisilla muotitaiteilijoilla oli suora yhteys Pariisiin vuosittaisten matkojen ja kirjeenvaihtajien kautta. Niinpä surrealismin kuvakieli oli mahdollista omaksua, vaikka suomalaiset muotitaiteilijat tuskin tunsivat Pariisin surrealisteja, heiltä todennäköisesti puuttui tietoa surrealismin filosofiasta ja he tuskin kokeilivat surrealistisuuteen liittyvää tajunnanvirtaa ainakaan kovin syvällisesti.

Suomalaisten muotitaiteilijoiden suunnittelemissa puvuissa toteutui surrealismin kuvaruno-teoria, jossa kaksi toisistaan poikkeavaa elementtiä yhdistyvät yhteistä taustaa vasten. Rusetti-, perhos-, lintu-, kasvi- tai meri-bibelotiin yhdistyi uusklassismi naisvartalolla.

– Tutkimuskohteina olleiden pukujen surrealististyyliset vaikutteet olivat hillittyjä verrattuna pariisilaisiin haute couture -luomuksiin, mutta vaikutteet olivat selkeästi havaittavia ja surrealismin visuaalinen kieli kiehtoi suomalaisia muotitaitelijoita, Suvi Sandvik sanoo.

Surrealististyylisissä vaatteissa arkinen muuttui ihmeelliseksi, kun asioita ja esineitä siirrettiin pois totutuilta paikoiltaan: rusetit eivät olleetkaan kiinnittimiä, ruusukimppu muodosti hatun tai kettinki toimi vyönä ja perhonen muuttui taskuiksi.

– Surrealististyyliset vaatteet voi nähdä uuden naisen naamioina, Sandvik sanoo.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Taiteen maisteri Suvi Sandvikin väitöskirja Vaate kuin uni – surrealististyylisen muodin tulo Suomeen 1930–1950-luvuilla tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 20. toukokuuta kello 12 Castrén-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii FT Sari Kuuva Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:


Kuva: Anne Yrjänä

Suvi Sandvik (s. 1977 Kokkolassa) on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Kokkolan yhteislyseon lukiosta ja valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistossa vuonna 2003.


Lisätietoja:

Suvi Sandvik
P. 050 374 5397
ssandvik(at)ulapland.fi

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Suvi Sandvik: Vaate kuin uni – surrealististyylisen muodin tulo Suomeen 1930–1950-luvuilla. Acta Universitatis Lapponiensis 322. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-893-0. ISSN 0788-7604. Verkko-versio (pdf) Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 190. ISBN (pdf) 978-952-484-894-7. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ