Väitöskirjassaan Nikolas Sellheim analysoi hylkeenpyyntiä koskevan EU-asetuksen laatimisprosessia ja sen soveltamisessa käytettyjä narratiiveja. Sellheimin mukaan on ilmiselvää, että päätöksentekijät liittivät prosessin alusta alkaen hylkeenpyynninvastaisia narratiiveja poliittiseen diskurssiin ja jättivät huomiotta tieteeseen perustuvan lähestymistavan. Tämän seurauksena syntyi asetus, joka ei sisällä keskeisenä elementtinään eläimen hyvinvointia. Syntyi asetus, joka delegitimoi hylkeenpyynnin sinänsä.

Väitöskirjassaan Sellheim osoittaa, mikä merkitys tunneperustaisella lähestymistavalla suhteessa tieteeseen perustuvaan lähestymistapaan oli asetuksen laatimisprosessissa ja kuinka Euroopan unioni argumentoi moraalisia vaatimuksiaan. Asetuksen syntyhistorian analysointi osoittaa, että sidosryhmien kuulemisessa ei huomioitu kaupallisen hyljeteollisuuden edustajia – ydinryhmää, jota kaupan kieltäminen kosketti – samalla, kun eläinsuojeluryhmät saivat merkittävästi huomiota.

– Asetus luotiin tunnepitoisesti latautuneessa ympäristössä. Tätä asetusta on vaikea soveltaa mihinkään muuhun eläintensuojeluun Euroopan unionissa, vaikka sitä menestyksekkäästi argumentoitiinkin Maailman kauppajärjestön ohi. Samanaikaisesti tämä on herättänyt kysymyksen asetuksen objektiivisuudesta. Eläinten hyvinvoinnista keskustellessa asetettiin tunnepohjainen vastustus hylkeenpyyntiä vastaan sinänsä, Sellheim toteaa.


Hylkeenpyynti Kanadan Newfoundlandissa

Nikolas Sellheim on ensimmäinen eurooppalainen tutkija, joka on koskaan päässyt tekemään osallistuvaa havainnointia kaupallisessa hylkeenpyynnissä ja jalostuksessa Kanadassa. Väitöskirjassaan hän yhdistää oikeustieteellisen analyysin Kanadan Newfoundlandissa kerättyyn empiirisen aineiston analyysiin. Empiirinen aineisto koostuu väitöstutkimuksen aikana kerätystä etnografisesta aineistosta.

Sellheimin mukaan hylkeenpyyntiin ja -jalostukseen liittyvä kulttuurinen ja moraalinen ympäristö on Newfoundlandissa kehittynyt läheisessä rinnakkaiselossa meren luonnonvarojen kanssa. Hyljetuotteiden hiipuvat markkinat aiheuttavat sen, että rannikkoyhteisöjen asema heikentyy entisestään sekä luonnonvarat, meren monimuotoisuus ja aikojen saatossa kertynyt meritietous häviävät.

– Euroopan unionin päättäjien ennakkoasenne kaupallista hylkeenpyyntiä kohtaan oli keskeinen osa asetukseen liittyvää poliittista ja oikeustieteellistä diskurssia. Tämän seurauksena syntyi asetus, joka perustuu hyvin ohuesti objektiivisuuteen ja jossa on heikosti huomioitu hylkeenpyyntiyhteisöt, Sellheim sanoo.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Nikolas Sellheimin väitöskirja Legislating the blind spot. The EU seal regime and the Newfoundland seal hunt tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. toukokuuta kello 12 luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii Stefanssonin arktisen instituutin johtaja, tohtori Níels Einarsson Akureyrista Islannista ja kustoksena professori Timo Koivurova, Arktisen keskuksen johtaja, Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:



Nikolas Sellheim (s. 1980 Cellessä Saksassa) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2000 Kaiserin-Auguste-Victoria lukiosta Cellessä Saksassa. Lukion jälkeen hän suoritti yhdyskuntapalvelun, jonka jälkeen hän harjoitteli ja työskenteli eläinlääkärin avustajana vuoteen 2005 asti.

Sellheim on suorittanut kandidaatin tutkinnon Skandinavian opinnoista Berliinin Humboldtin yliopistossa vuonna 2009 ja kandidaatin tutkinnon sirkumpolaarisista opinnoista Nordlandin yliopistossa Norjassa vuonna 2009. Hän on valmistunut polaarioikeuden maisteriksi (Master of Arts) Akureyrin yliopistosta Islannista vuonna 2011.

Sellheim on työskennellyt Arktisen neuvoston CAFF-työryhmässä vuosina 2009–2010, useissa Euroopan unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa vuodesta 2010, Arktisen yliopiston kansainvälisessä sihteeristössä vuonna 2011 sekä kirja-arvostelijana ja toimittajan sijaisena Cambridgen yliopistossa Scott Polar tutkimusinstituutin Polar Record -lehdessä vuosina 2012–2015.

Tällä hetkellä Sellheim työskentelee toimittajana Polar Record -lehdessä ja tutkijana Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.


Lisätietoja:

Nikolas Sellheim
P. 040 4844 056
nikolas.sellheim (at) ulapland.fi

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Nikolas Sellheim: Legislating the blind spot: The EU seal regime and the Newfoundland seal hunt. Acta Universitatis Lapponiensis 326. HansaPrint, Turenki 2016. ISBN 978-952-484-901-2. E-version: Acta Universitatis Lapponiensis 194. ISBN 978-952-484-902-9.


LaY/Viestintä/RJ