Kehitysvammaiset nuoret haaveilevat omasta elämästä, uusien asioiden oppimisesta, ammatista ja työstä sekä ystävistä. Yksilöllisten tarpeiden mukaan muuntuva koulutus, siirtymävaiheen yhteistyö sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut voivat tukea näiden haaveiden toteutumista, ilmenee KM Anneli Hermanoffin väitöstutkimuksessa.
Suomessa jokaisella nuorella on oikeus toisen asteen koulutukseen. Tämä ei kuitenkaan toteudu kehitysvammaisten nuorten kohdalla tasavertaisesti muihin ikätovereihin nähden. Lapissa tilannetta vaikeuttaa lisäksi koulutusalavaihtoehtojen kapea-alaisuus, pitkät välimatkat ja riittämättömät tai kokonaan puuttuvat valvotut asuntolat.
Opiskelija-asuntolat toimivat oppimisympäristöinä, jotka mahdollistavat nuorten vapaa-ajantoiminnan. Ne myös lisäävät luontevasti kehitysvammaisten nuorten mahdollisuuksia saada uusia ystäviä ja vahvistaa sosiaalisia taitoja:
– Toisella paikkakunnalla opiskelu ja asuntolassa asuminen tukevat kehitysvammaisen nuoren itsenäistymistä. Myös ammatilliseen koulutukseen liitetty asumisvalmennus vahvistaa kehitysvammaisen nuoren mahdollisuuksia harjoitella henkilökohtaisia ja sosiaalisia elämäntaitoja sekä irtautumista lapsuudenkodista, Hermanoff kertoo.
Siirtymävaiheella iso merkitys
Anneli Hermanoffin mukaan opiskelun merkitykset kytkeytyivät kehitysvammaisella nuorella neljään peruselementtiin: aikuisuuteen siirtymiseen, uusien asioiden oppimiseen, työhön ja sosiaalisiin suhteisiin.
Vahvasta opiskelumyönteisyydestä huolimatta kehitysvammaiselle nuorelle on haaste lähteä opiskelemaan oman kotipaikkakuntansa ulkopuolelle. Siirtymävaihe peruskoulusta toiselle asteelle koetaan hyppynä tuntemattomaan.
– Koulutuksellisten siirtymävaiheiden sirpaleisuus todentuu kuntien ja oppilaitosten erilaisina ohjauskäytäntöinä ja puuttuvina ohjauspalveluina. Lisäksi siirtymävaiheen suunnittelu aloitetaan liian myöhään ja kehitysvammaisten nuorten oma osallisuus on siinä vähäinen, kertoo Anneli Hermanoff.
Osallisuutta vahvistettava
Hermanoffin tutkimus nostaa esille sen, että koulutuksellisissa siirtymävaiheissa tulisi kiinnittää huomiota suunnitelmallisuuteen ja kehitysvammaisten nuorten toimijuuteen.
– Siirtymävaiheiden tueksi laadittavassa suunnitelmassa tulisi huomioida yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä vahvistaa nuorten omaa aktiivista toimijuutta. Toimijuuden kehittyminen edellyttää mahdollisuuksia osallistua ja tehdä itseään koskevia päätöksiä, Hermanoff sanoo.
Kehitysvammaisten nuorten osallisuus ja toimijuus tulisi olla myös peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten ohjauksen keskiössä. Koulutuskokeilujen kautta nuoren on mahdollisuus tutustua erilaisiin oppimisympäristöihin ja koulutusvaihtoehtoihin.
Toiminnallinen oppiminen ja oppimiseen liitetyt työssäoppimisjaksot antavat niin ikään kehitysvammaisille nuorille hyvää kokemuspintaa työelämästä. Opiskelun päättövaiheeseen liitetty työvalmennus olisikin merkittävä keino tukea kehitysvammaisen nuoren siirtymistä kohti työelämää.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteiden maisteri Anneli Hermanoffin väitöskirja
"Mukava mennä iloisella mielellä" – Narratiivinen tutkimus kehitysvammaisten nuorten toisen asteen opinnoista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2016 klo 12, Esko ja Asko -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Tietoja väittelijästä:

Kuva: Marko Junttila
Anneli-Maarit Hermanoff (s. 1965 Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen Rantavitikan lukiosta vuonna 1984. Hän on valmistunut lastentarhanopettajaksi Oulun lastentarhanopettajaopistosta vuonna 1988 sekä alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopettajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993. Lisäksi hän on opiskellut erityisluokanopettajaksi Jyväskylän yliopistossa vuosina 1995–1996 sekä valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan erityispedagogiikka.
Hermanoff on työskennellyt sekä lastentarhanopettajana että erityislastentarhanopettajana. Vuodesta 2003 alkaen hän on toiminut päätoimisena erityisluokanopettajana Rovaniemen kaupungin palveluksessa ja vuodesta 2009 alkaen tuntiopettajana Lapin yliopistossa ja Rovala-Opistossa.
Lisätietoja:
Anneli Hermanoff
anneli.hermanoff (at) rovaniemi.fi
P. 040 593 1589
Väitöskirjojen myynti mm.
verkkokauppa Juvenes.
Tiedustelut ja lehdistökappaleet: julkaisut (at) ulapland.fi
Julkaisun tiedot:
Anneli Hermanoff:
"Mukava mennä iloisella mielellä” – Narratiivinen tutkimus kehitysvammaisten nuorten toisen asteen opinnoista. Acta Universitatis Lapponiensis 320. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-889-3. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf) Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 188. ISBN (pdf) 978-952-484-890-9. ISSN (pdf) 1796-6310.
LaY/Viestintä/RJ