Luennossaan Kurtakko käy lävitse Suomen kansanopetuksen syntyhistoriaa, vaiheita ja aatteellisia taustoja 1600-luvun alusta aina vuoteen 2000 saakka. Kansanopetuksella Kurtakko tarkoittaa toimintaa, joka koskettaa koko väestöä.

– Suomalaisen kansanopetuksen perusta on 1500-luvun uskonpuhdistuksessa, joka edellytti kaikilta lukutaitoa, Kurtakko sanoo.

Uskonnollinen eetos ja kirkon vaikutus jatkui Kurtakon mukaan kansanopetuksessa ja kouluissa aina 1900-luvun loppupuolelle saakka. Sitä ei muuttanut sekään, että Suomeen alettiin rakentaa kansakoululaitosta 1860-luvulla.

– Tilanne alkoi kuitenkin muuttua sotien jälkeen, jolloin koulutuspolitiikkaan tuli tasa-arvoisuutta vaativia painotuksia, Kurtakko sanoo.

Käytännössä uudistus merkitsi Kurtakon mukaan koulutuspolitiikan puoluepolitisoitumista, jonka kulminaatiopisteenä voidaan pitää peruskoulujärjestelmää vuonna 1968 annetun koulujärjestelmälain nojalla.

– Tämä vaihe koulutuspolitiikassa kesti aina 1990-luvulle, jolloin siirryttiin kansallisesta kontekstista laajempiin viitekehyksiin, Kurtakko toteaa.

Kasvatustieteiden tiedekunnan professori Kyösti Kurtakon läksiäisiä vietetään perjantaina 15.1.2016 kello 12.00 alkaen. Läksiäistilaisuus aloitetaan kello 12.00 Castrén-salissa professori Kyösti Kurtakon emeritusluennolla. Luennon jälkeen Ravintola Fellissä on kahvitilaisuus.

Ilmoittautumiset
Helena Juntunen
Helena.Juntunen(at)ulapland.fi
Puhelin 040 4844111

Kasvatustieteen professori Kyösti Kurtakko

Professori Kyösti Kurtakko (s. 17.9.1948) suoritti Oulun yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineenaan kasvatustiede vuonna 1973, peruskoulun luokanopettajan tutkinnon 1974, kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon 1977 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 1982. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon hän suoritti vuonna 1983 Lapin korkeakoulussa ja oli sen ensimmäinen tohtoriksi väitellyt opiskelija. Kurtakko on kasvatustieteen dosentti Oulun yliopistossa.

Kurtakko on ollut Lapin yliopiston palveluksessa sen perustamisesta saakka vuodesta 1979 lähtien. Hän on toiminut lehtorina, apulaisprofessorina ja professorina. Kasvatustieteen professorin virkaan hänet nimitettiin 1998. Hän on toiminut Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina vuosina 1998–2002 sekä 2008¬–2013. Lisäksi Kurtakko on toiminut Lapin yliopistokollegion puheenjohtajana 2010–2013.

Vuosina 1992–1995 Kurtakko toimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun johtavana rehtorina. Hän oli vahvasti mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehittämisessä vuosina 1991–1997 sekä kehittämässä koko Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää toimimalla rehtorikautensa ajan myös ARENEn eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston työvaliokunnassa. Lisäksi Kurtakko johti Viron ammattikorkeakoulujärjestelmän kokeiluvaihetta vuosina 1992–1997. Kansainvälisen kehittämistoiminnan yhteydessä hän on tehnyt tutkimuksen ja kehittämistoiminnan arviointeja EU:lle, SIU:lle eli norjalaiselle kansainväliselle kehittämisen keskukselle sekä Soros-säätiölle.

Kurtakon työuraa ovat leimanneet erilaiset kehittämishankkeet. Niissä on muiden muassa ohjattu kouluja hyödyntämään lähiympäristöä opetuksessa, kehitetty koulujen ympäristökasvatusta ja tietotekniikkaa hyödyntäviä käytäntöjä sekä kehitetty monipuolisesti koulutusta ja kouluhallintoa Luoteis-Venäjällä. Viime vuosina Kurtakko on tarkastellut tutkimuksessaan etenkin Venäjän koulutusjärjestelmää ja kulttuuria, koulutuksen arviointia ja auditointia, koulutuspolitiikkaa sekä koulutuksen kehittämistä.

LaY/Viestintä/OT