Perinteiseen maankäyttöön liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi millä tavalla maankäyttö on tärkeää eri vuodenaikoina, mitkä alueet ovat erityisen tärkeitä vuodenkierrossa ja millä tavoin maankäyttö tapahtuu sukuihin perustuvien yksikköjen, siidojen, toimesta. Perinnetieto liittyy myös alueen saamelaisten historiaan, luontosuhteeseen, vallinneisiin arvoihin ja maan perinteiseen hallintaan. Hankkeessa kerätään lisäksi tietoa saamelaisten perinteisistä hallintomalleista, tavoista ja käytänteistä poronhoitoon sekä maankäyttöön liittyen.

– Päätöksentekijöillä on aivan liian vähän tietoa ja ymmärrystä saamelaisista ja heidän ainutlaatuisesta kulttuuristaan. Kulttuuri ei voi säilyä elinvoimaisena nykymaailman maankäytön ristipaineissa, mikäli sitä ei ymmärretä ja aidosti oteta huomioon päätöksenteossa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, oikeustieteiden tohtori Leena Heinämäki Arktisesta keskuksesta.

Heinämäen mukaan tutkimushankkeessa keskeisintä on yhteisön jäsenten aktiivinen osallistuminen. Hanke toteutetaankin yhdessä Metsähallituksen ja paikallisten saamelaisten yhteisen Akwé:Kon-ryhmän ja muiden paikallisten saamelaisten kanssa, jotka osallistuvat perinnetiedon keräämiseen sekä raportin kirjoittamiseen.

– Perinnetiedon kerääminen on tärkeää myös yhteisön itsensä kannalta. Tieto säilyy taltioituna tulevaisuuteen, missä seuraavat sukupolvet saavat kuulla ainutlaatuisia tarinoita vanhemmilta sukupolvilta omaan kulttuuriperintöönsä liittyen.

Projekti dokumentoi perinnetietoa videomateriaalin muodossa hankkeen kotisivuilla osoitteessa www.arcticcentre.org/perinnetieto. Ensimmäisessä videossa Käsivarren Akwé:Kon-ryhmän jäsen Tuomas Aslak Juuso kertoo ryhmän toiminnasta osana biodiversiteettisopimuksen kansallista täytäntöönpanoa.

Lisätietoja:

Leena Heinämäki
Lapin yliopiston Arktinen keskus
puh. 040 484 4280, leena.heinamaki(at)ulapland.fi

Saamelaisten perinnetieto ja ympäristöpäätöksenteko: www.arcticcentre.org/perinnetieto


LaY/AK/JW