Maamme on elänyt kautta aikojen metsistä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena toteutettava hanke arvostaa metsätyön historiaa ja kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka rakensivat aikanaan hartiavoimin maamme hyvinvointia raskaan metsätyön parissa. Hanke tuo esille ja tallentaa metsätyön historiaa ja savottakulttuuria tarinankertojalegenda Juho Vihtori Nätin elämäntarinan kautta.

– Hankkeessa kerätään monipuolista perusaineistoa, jonka pohjalta toteutetaan käsikirjoitus Juho Vihtori Nätistä kertovaa dokumenttielokuvaa varten. Hankkeen tuloksena syntyy myös Juho Vihtori Nätin elämäntarina kirjallisena painotuotteena, hankkeen puuhamies Matti Ansala sanoo.

Muita osioita hankkeessa ovat Rovaniemen teatterin kokonaisvastuulla olevat Nätti-Jussi esitykset (v. 2017 ja v. 2018), sekä Lapin yliopiston osallisuus hankkeeseen liittyvien vanhojen lasinegatiivien saattamisesta asianmukaisesti museosäilytykseen.

– Hanke on osa tiedettä ja taidetta yhdistävästä Nätti-Jussi -hankekokonaisuudesta. Lapin yliopisto vastasi toukokuussa järjestetyn tarinankerronta- ja Nätti-Jussi -seminaarin järjestelyistä. Lisäksi yliopisto osallistuu kerättävän aineiston kopiointi-, käsittely- ja digitointiprosessiin, hankkeen hallinnointiin, tilakustannuksiin ja hankkeesta tiedottamiseen, Lapin yliopiston hallintojohtaja Markus Aarto sanoo.

Nätti-Jussin itse kertomien ja muiden ihmisten sepittämien lukuisten kuvitteellisten tarinoiden kautta muodostuneen roolihahmon takaa on tarkoitus nostaa vihdoin esille todella elänyt ihminen – Juho Vihtori Nätti. Hankkeen tärkeänä osana ovat Nätti-Jussin tunteneiden aikalaisten haastattelut. Hankkeessa kerättyä monipuolista ja -muotoista perusaineistoa käytetään taustamateriaalina Juho Vihtori Nätistä ja savottaperinteestä kertovan täyspitkän, kansalliseen levitykseen tähtäävän dokumenttielokuvan käsikirjoituksen laadinnassa.

– Hankkeessa kerättävä monipuolinen perusaineisto sekä siihen pohjautuva dokumenttielokuvan käsikirjoitus antavat hyvät edellytykset varsinaisen elokuvamuotoisen henkilödokumentin tuottamiselle myöhemmin tämän hankkeen tulosten pohjalta, hankkeen koordinaattori Olli Tiuraniemi sanoo.

Hanke valottaa Alakemijokivarren kylien – Muurolan, Pisan, Leipeen ja Jaatilan – historiaa Nätti-Jussin elinaikana eli perinteisen, ihmistyövaltaisen metsätalouden vahvana aikakautena.

– Kerättävä perusaineisto tulee koostumaan aikalaishaastatteluista, asiakirjoista, lehtiartikkeleista, kirjallisista aineistoista, äänitteistä, valokuvista ja filmimateriaaleista. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisia autenttisia kuvauskohteita kuten rakennuksia, työvälineitä ja esineitä sekä muuta Nätti-Jussi liittyvää materiaalia, Tiuraniemi listaa.

LC ROVANIEMI/Alakemijoki on ollut myötävaikuttamassa Alakemijoen Louejärvellä valokuvausta harrastaneen kasööri Matti Körkön (1910–1977) noin viidensadan alkuperäisen lasilevy-negatiivin siirtymiseen Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n omistukseen keväällä 2017. Varhaisimman kuvat ovat 1920-luvulta. Historiallisesti arvokkaat lasilevy-negatiivit on puhdistettava ennen digitointia ja kuvien luettelointia sekä valmisteltava sen jälkeen arkistosäilytykseen ja sitä kautta myös yleisön nähtäville. Kuvat tarjoavat ennen julkaisematonta kuva-aineistoa muiden muassa metsätyön historiasta.

Hankkeen omarahoitusosuus on 11 200 euroa eli yhteensä hankkeen rahoitus on 33 600 euroa.

Nätti-Jussiin liittyvistä henkilökohtaisista muistoista, kuvista tai hänen elämäänsä liittyvästä esineistöstä voi olla yhteydessä Olli Tiuraniemeen: puh. 0400 695 418, olli.tiuraniemi (at) ulapland.fi

Lisätietoja:
Olli Tiuraniemi
Puhelin 0400 695 418