Rehtori Mauri Ylä-Kotolan mukaan maassamme tarvitaan osaamista, joka ei sijoitu minkään perinteisen tieteenalan sisään vaan niiden reuna-alueille ja leikkauksiin, koska esimerkiksi elinkeinoelämän menestys tulevaisuudessa perustuu teknologisen osaamisen sekä palvelu- ja elämysosaamisen yhdistämiseen.

– Koulutukseen suuntaamiseen liittyvien poliittisten päätösten tulisi perustua yhteiskunnalliseen ja tulevaisuudentutkimukselliseen analyysiin, eikä pelkästään koulutuskysyntään, Ylä-Kotola totesi.

SOTE-uudistuksessa on Ylä-Kotolan mukaan tärkeää huolehtia siitä, että vuorovaikutus sosiaalityön ja lääketieteen välillä on kahdensuuntainen.

– Tarvitaan sekä lääketieteestä viisautta ammentavaa sosiaalipolitiikkaa että ihmistieteistä viisautta ammentavaa lääketiedettä, Ylä-Kotola totesi.

Soveltavassa innovaatiotutkimuksessa suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelmana on ollut Ylä-Kotolan mukaan voimavarojen hajauttaminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken.

– Tällä hetkellä käynnissä olevan korkeakoulujärjestelmän visio 2030 -työn tärkeä tavoite on yksi yliopisto- ja ammattikorkeakoululaki. Tämä on toteutuessaan tärkeä etappi ja tukee myös Lapin korkeakoulukonsernin jatkokehitystä, Ylä-Kotola totesi.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen puhui avajaisissa kestävästä kehityksestä. Hän kysyi, kestämmekö kestävän kehityksen. Kysymykseen sisältyi epäily siitä, ”että ajamme sen pois mielestämme, kun emme kestä ajatusta, että juuri meidän, tämän sukupolven pitäisi tehdä sen eteen suuria tekoja”, Aaltonen pohti.

Aaltonen totesi, että ekologisuus ja talous ovat liian usein puheenvuoroissa vastakkain ja myös sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi ovat valinkauhassa. Puhuessaan koulutuksen kestävästä kehityksestä Aaltonen totesi, että sosiaaliset taidot tulevat entistä vahvemmin osaksi eri ammatteja.

Aaltosen mukaan Kela pyrkii omilla toimillaan edistämään eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Matias Kassala kiinnitti puheessaan huomiota siihen, miten hyvin asiat ovat Lapin yliopiston opiskelijoilla ja ylioppilaskunnalla.

– Meillä on todella hyvät suhteet Lapin yliopistoon; hallintoon ja henkilökuntaan. Niin hyvät, että muualla oikein ihmetellään, että mitä me oikein tehdään täällä oikein, Kassala pohti.

Kassala totesi, että kyse on vuorovaikutuksesta, joka on aina aidoimmillaan kaksisuuntaista: Kun meitä kuunnellaan, niin silloin myös opiskelijoiden pitää olla hereillä, aktiivisia ja valmiita kertomaan omia mielipiteitään ja kehitysehdotuksiaan sekä keskustelemaan niistä.

Toki Kassala näki myös haasteita, jotka tulevat yliopiston ulkopuolelta, esimerkiksi lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon seurauksena ja joihin opiskelijoiden on reagoitava.

– Lapin yliopiston ja Lapin korkeakoulukonsernin tulisikin pyrkiä entistä syvempään yhteistyöhön Rovaniemen kaupungin, koko maakunnan ja alueen yrittäjien kanssa. Myös tämän yhteistyön rakentamisessa ylioppilaskunta ja opiskelijat tahtovat ja tarjoutuvat olemaan mukana, Kassala totesi.

Entinen Ruotsin parlamentin jäsen tohtori Rune Ryden puhui avajaisissa maailman muuttumisesta otsikolla Ilman rajoja.

Avajaisten puheet löytyvät täältä: www.ulapland.fi/avajaiset  

LY/Viestintä/OT