Jokaisella siidalla on tarkin tieto heidän aluettaan koskien, mikä pitäisi huomioida nykyistä paremmin ympäristöpäätöksentekoon ja alueen suunnitteluun liittyvien osallistumisprosessien toteuttamisessa. Tämä selviää tänään julkaistusta Arktisen keskuksen tutkimusraportista, joka sisältää suosituksia siitä, kuinka saamelaisten ekologinen perinnetieto tulisi huomioida saamelaisia koskevassa ympäristöpäätöksenteossa.
Raportti konkretisoi perus- ja ihmisoikeuksien sekä ympäristölainsäädännön säännöksien toteutumiseen ja turvaamiseen liittyviä käytännön haasteita Käsivarressa saamelaisten poronhoitajien itsensä kertomana. Arktisen keskuksen tutkimusprojektin tarkoituksena on ollut tallentaa kirjalliseen muotoon Käsivarren paliskunnan kolmen siidan eli kyläryhmän perinnetietoa sekä tarjota päättäjille tietoa ja eväitä, joiden avulla he voisivat paremmin huomioida saamelaisten ekologisen perinnetiedon osana ympäristöpäätöksentekoa.
Raportti pitää sisällään sekä saamelaisten oikeuksiin liittyviä näkökohtia että siitojen historiaa sekä tämän päivän poronhoidon käytänteitä sekä sen haasteita. Raportissa korostuu, että Käsivarren paliskunnan alueella toimii yhä tänäkin päivänä kolme elinvoimaista ja erillistä siitaa. Vaikka poronhoidon arvomaailmallinen pohja kumpuaa kaikissa siidoissa saamelaisesta perinnetiedosta ja läheisestä vuorovaikutussuhteesta alueen luontoon, on kullakin siidalla omia poronhoidollisia erityispiirteitään.
Yliopistotutkija Leena Heinämäki kertoo, että raportissa korostuu saamelaisten ekologisen tiedon paikallisuus.
– Saamelaisen poronhoidon ja ympäristön välinen suhde on läheinen ja muutokset pienilläkin laidunalueilla voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä. Käsivarren alueen poronhoitoa uhkaa monelta suunnalta tuleva laidunalueiden käyttöpaine. Raportti pitääkin sisällään suosituksia siitä, kuinka saamelaisten ekologinen perinnetieto tulisi huomioida saamelaisia koskevassa ympäristöpäätöksenteossa.
Nesslingin säätiön rahoittama ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen toteuttama tutkimus on tehty läheisessä yhteistyössä Käsivarren Akwé:Kon ryhmän kanssa, jonka tehtävänä oli sisällyttää saamelaisten näkemyksiä ja toiveita alueiden käytöstä Metsähallituksen laatimaan Käsivarren alueen erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan saamelaisen poronhoidon turvaamiseksi. Hanketta on vetänyt yliopistotutkija Leena Heinämäki ja sen toteutuksesta on vastannut tutkijat Laura Olsén, Heta Heiskanen sekä Assi Harkoma. Tutkimukseen on aktiivisesti osallistunut Akwé:Kon työryhmän lisäksi paikallisia saamelaisia.
Raportti on kirjoitettu suomeksi ja käännetty pohjoissaameksi. Se löytyy osoitteesta http://arcticcentre.ulapland.fi/docs/Saamel_perinnetiedon_Olsen_ym_2017_web_final.pdf
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Leena Heinämäki
Lapin yliopiston Arktinen keskus
leena.heinamaki(at)ulapland.fi, 040 484 4280
Saamelaisten perinnetieto ja ympäristöpäätöksenteko -projektin verkkosivut: http://www.arcticcentre.org/FI/hankkeet/perinnetieto
Videoita siitä, miten perinteet elävät saamelaisessa kulttuurissa nykypäivänä: http://www.arcticcentre.org/FI/hankkeet/perinnetieto/keraaminen-ja-kaytto
Kuva/Assi Harkoma: Syyskaarre 2016, Salvasjärvi
LaY/AK/JW&LH