Helppo pääsy julkisiin palveluihin ja yleishyödykkeisiin auttaa kotitalouksia selviämään taloudellisesti vaikeina aikoina. Lapin yliopiston Arktinen keskus oli mukana kansainvälisessä RESCuE-tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten eurooppalaiset kotitaloudet selvisivät vuoden 2008 laman jälkeen ja mitä seurauksia talouslama aiheuttaa edelleen kotitalouksille.
Tutkimustulokset osoittavat, että vähävaraiset kotitaloudet eivät pääsääntöisesti ole resilienttejä. Resilienssillä tarkoitetaan yleisesti muutosjoustavuutta ja vaikeuksia kohdanneen yksilön, yhteisön, yhteiskunnan tai järjestelmän kykyä palautua kriisistä. Resilientti kotitalous pystyy joustamaan muutospaineessa, ja parantamaan elämäntilannettaan taantuman, kuten taloudellisen menetyksen, työttömyyden, sairauden tai traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vuoden 2008 talouslama Euroopassa ja julkisten palvelujen leikkaukset, työttömyys ja työehtojen heikentäminen ovat vähentäneet vähävaraisten kotitalouksien kykyä selviytyä ongelmista.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti matalan kynnyksen julkiset palvelut ja yleishyödykkeet tukevat kotitalouksien selviytymistä yli vaikeiden aikojen. Nämä tulokset ovat ristiriidassa Suomessa käynnissä olevan sosiaali- ja terveysalan uudistuksen kanssa, joka vuoteen 2019 mennessä keskittäisi sosiaali- ja terveyspalvelut asutuskeskuksiin, digitalisoisi sosiaali- ja terveyspalveluita, ja vahvistaisi palveluiden markkinalähtöisyyttä. Julkisten palveluiden heikko saavutettavuus voi heikentää kotitalouksien resilienssiä entisestään heikon terveyden, puutteellisen ravitsemuksen ja lisääntyneen työkuorman suhteen.
Projektin Suomea koskeva osuus tehtiin Lapissa.
– Sote-suunnitelmat ovat huolestuttavia palveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden sekä infrastruktuurin osalta, sillä Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat pitkät ja asutus harvaa. Kunnat ovat aiemmin tarjonneet nämä palvelut, mutta kuntien roolia rajoitetaan merkittävästi tulevaisuudessa. Ihmisten valmiudet sähköisten palveluiden käyttöön voivat olla hyvin rajalliset sekä tietoteknisten taitojen, laitteistojen ja tietoliikenne yhteyksien osalta, kertoo Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Monica Tennberg.
Kansainvälisessä RESCuE-projektissa tutkijat haastattelivat 600 kotitaloutta ja asiantuntijaa vuosien 2014–2015 aikana Saksassa, Puolassa, Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Turkissa ja Suomessa. Suomesta hankkeeseen osallistui Lapin yliopiston Arktinen keskus ja tutkimusalueena toimi Lappi. Hanke oli EU:n seitsemännen viitekehysohjelman rahoittama.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan 2018.
Valokuvanäyttely kertoo kotitalouksien voimavaroista
RESCuE-projekti on julkaissut virtuaalisen valokuvanäyttelyn, jonka kuvat ovat tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien jäsenten itsensä ottamia. Kuvien tarkoituksena on edustaa eri näkökulmia, taitoja, keinoja ja voimavaroja, joiden avulla vähävaraiset kotitaloudet voivat parantaa arkeaan. Ohjeellisina teemoina kuvaamiseen ovatkin olleet muun muassa perhe ja ystävät, vapaa-aika, elanto, arkipäivä, vaikeudet, jakaminen ja arvot. Suomesta näyttelyssä on mukana 66 kuvaa ja niissä korostuu erityisesti luonnon merkitys pohjoisen asukkaille.
Näyttely on osoitteessa
http://rescueproject.net/exhibition/
Lisätietoja:
Patterns of Resilience during Socioeconomic Crisis among Households in Europe (RESCuE) -projekti:
http://rescueproject.net
tutkimusprofessori Monica Tennberg
Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 019 2005, monica.tennberg(at)ulapland.fi
LaY/AK/JW&JV