Teeman taustalla ovat arktisella alueella meneillään olevat nopeat muutokset, jotka luovat haasteita alueen hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Miten voidaan vastata vastuullisesti muutoksista nouseviin ekologisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin ja voiko muutoksista seurata uusia mahdollisuuksia?

Huippukokouksessa taide- ja kulttuuripolitiikan edustajat sekä taiteen tekijät pureutuvat kysymykseen, tuoden esille ratkaisuja ja edistäen sirkumpolaarista yhteistyötä kestävään kehitykseen tähtäävässä taide- ja kulttuuripolitiikassa. Huippukokous on järjestyksessään toinen: ensimmäinen järjestettiin Harstadissa Norjassa vuonna 2017 osana Norjan puheenjohtajuusvuotta Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

- Arktinen laboratorio viittaa uusia muotoja etsivään, innovatiiviseen yhteistyöhön taide- ja kulttuuripolitiikan, luovien alojen, elinkeinoelämän ja aluekehitystyön välillä. Arktinen monimuotoisine haasteineen toimii testikenttänä. Jos onnistumme täällä luomaan malleja kestävää kehitystä tukevalle taide- ja kulttuuripolitiikalle, voidaan kokemuksista ja arvioinneista hyötyä maailmanlaajuisesti, Lapin yliopiston professori ja Arktisen yliopiston kestävän taiteen ja muotoilun verkoston johtaja Timo Jokela avaa tapahtuman nimeä.

Kokoukseen osallistuu taide- ja kulttuuripolitiikan toimijoita sekä taiteilijoita kaikista kahdeksasta Arktiseen neuvostoon kuuluvasta maasta (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti ja Färsaaret), Venäjä ja Yhdysvallat (Alaska). Myös Japanista, Kiinasta ja Skotlannista, jossa arktisuuteen kohdistuu kiinnostusta, odotetaan osallistujia. Taide- ja kulttuuripolitiikan ja taiteen tekijöiden lisäksi kokoukseen kutsutaan elinkeinojen kehittämisestä vastaavia toimijoita, maakuntien hallinnon edustajia ja aluekehitysviranomaisia. Myös median edustajia, kuten toimittajia, kutsutaan maailmanlaajuisesti. Kokoukseen odotetaan noin 350 osallistujaa.

Kokouksessa pyritään tunnistamaan, kehittämään ja edistämään kestäviä ja vastuullisia toimintamuotoja, pitkäjänteistä suunnittelua, luovan alan infrastruktuuria ja koulutusyhteistyötä. Alkuperäiskansojen taide- ja kulttuuripolitiikka sekä monialainen tutkimus taiteen ja kulttuurin vaikuttavuuden arvioimiseksi sisältyvät olennaisina osina näihin teemoihin.

– Arctic Arts Summit -sarjan tavoitteena on vahvistaa arktisen alueen taide- ja kulttuurialan kansainvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. On tärkeää, että saamme kulttuurin ja taiteen näkökulmaa vahvemmin mukaan koko arktisen alueen tulevaisuuskeskusteluun ja että teemme näkyväksi taiteen ja kulttuurin roolia arktisten alueiden elinvoimaisuudelle ja kestävälle kehitykselle, sanoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kokoukseen liittyy tiiviisti laaja taideohjelma: kansainvälisiä näyttelyitä, konsertteja ja esityksiä, joita lappilaiset taidealan instituutiot ja järjestöt tuottavat Arktisen alueen kansainvälisten partnereidensa kanssa. Päänäyttely tulee esille Rovaniemen taidemuseoon. Sen kuratoinnista ja tuottamisesta vastaavat taidemuseon kanssa Lapin taiteilijaseura ja norjalainen Pikene på Broen kuraattoritiimi.

Arktisen taiteen huippukokouksen vastuutahona toimii Lapin yliopisto. Valtakunnalliseen ohjausryhmään kuuluvat sen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus, Saamelaiskäräjät, Rovaniemen kaupunki, Lapin liitto sekä University of Arctic.

Lisätietoja:

Arctic Art Summit

Timo Jokela, Lapin yliopisto, timo.jokela@ulapland.fi
Tomi Aho, Taiteen edistämiskeskuksen Rovaniemen toimipiste