Tutkimus osoittaa, että saamelaisten elämäntapa, ruokavalio ja sairastavuus ovat muuttumassa alkaen muistuttamaan vastaavuudeltaan valtakulttuuria. Nykyisen tiedon perusteella saamelaisten fyysinen terveys on samanlainen, tai parempi, kuin valtakulttuurin edustajien keskuudessa. Tutkimusten mukaan perinteinen saamelainen elämäntapa ja ruokavalio on suojannut saamelaisten fyysistä ja henkistä terveyttä, mutta sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat lisänneet elämäntapasairauksien esiintyvyyttä saamelaisten keskuudessa ja tuoneet uhkia saamelaisten mielenterveydelle. Tutkimustietoa saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla vähän ja hajanaisesti. Laajimmin saamelaisten terveyttä on tutkittu Norjassa, vähiten Venäjällä ja Suomessa.
—Saamelaiset muodostavat erityisen herkän väestöryhmän ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille kahdesta toisiaan voimistavasta syystä. Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella ja perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa harjoittavat saamelaiset elävät läheisessä vuorovaikutuksessa nopeasti muuttuvan luonnon kanssa, professori Jouni Jaakkola perustelee tutkimushankkeen merkitystä.
—Tutkimus paljastaa myös tärkeän eettisen ongelman: vähiten ilmastonmuutoksesta vastuussa oleva luonnon kanssa sopusoinnussa elävä väestö joutuu mahdollisesti kärsimään eniten ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista, Jaakkola jatkaa.
Ilmastonmuutoksen ennakoidut vaikutukset voidaan jakaa primääreihin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin vaikutuksiin. Saamelaisille vaikutukset kohdistuvat sekä suoraan, ekosysteemin kautta tai epäsuorasti hallinnon, talouden ja lainsäädännön kautta. Lämpenevä ilmasto muuttaa kasvillisuusolosuhteita ja uhkaa saamelaisille tärkeän poron hyvinvointia ja ravinnonsaantia. Muuttuneet olosuhteet ovat lisänneet vakavien onnettomuuksien riskiä moottorikelkoilla ja mönkijöillä liikuttaessa. Lämpenevä ilmasto lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, astman ja allergioiden esiintyvyyttä sekä uusia eläinperäisiä tauteja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.
—Tekemäni laajat haastattelut ja kenttätyöt saamelaisten kotiseutualueella indikoivat sitä, että saamelaisille ilmastonmuutos uhkaa kulttuurista hyvinvointia ja elämäntapaa, ja tämä tulee ottaa huomioon myös hallinnossa ja lainsäädännössä. Mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen turvaten kulttuurin jatkuvuuden on alkuperäiskansoille ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisille samanaikaisesti kulttuurista muutosta ja selviytymistä. Antropologista tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, koska myös hallitusten välinen ilmastonpaneeli tekee päätelmiään tutkimustiedon perusteella, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.
Saamen kielen uhanalaistuminen, yhteiskunnallinen kehitys, teollistuminen, muutokset elinkeinoissa, elämäntavassa ja ruokavaliossa sekä poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta ovat tehneet saamelaiset alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille. Saamelaisyhteisöjen mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ja ylläpitää perinteistä elämäntapaansa ovat rajattuja lainsäädännössä ja hallinnossa.
Tutkimus nostaa esille tarpeen seurata systemaattisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveydelle, hyvinvoinnille ja kulttuurille.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Current Environmental Health Reports – julkaisussa. Tutkimus on osittain rahoitettu Suomen kulttuurirahaston ja Jenny ja Antti Wihurin säätiön apurahoilla.
Lisätietoja:
Professori Jouni Jaakkola
Oulun yliopisto
jouni.jaakkola@oulu.fi
040 - 6720927
Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi
Lapin yliopisto, klemetti.nakkalajarvi@ulapland.fi
040 -4844032