Toisen kauden kevätohjelmisto:

Perjantaina 17.1.2020, klo 13–15, LS 2: Professori Petri Kinnusen jäähyväisluento: Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen ”tällä puolen” – mietteitä tutkimuksen teon muutoksesta

Sosiaalityön professori Petri Kinnunen pohtii jäähyväisluennossaan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen muutosta, etenkin metodologista muutosta, joka asettaa olemassa olevat tutkimustavat uuden haasteen eteen.

Nyt näyttää siltä, että tutkimuskohteina olisi lähes rajattomasti mm. erilaisia yksilöitä koskevia tietokantoja, jotka olisivat – kenties – käytettävissä ja tutkittavissa. Jos tämä on mahdollista, niin minkä ratkaisun kehittävät yhteiskuntatieteet? Millaiseksi tutkittava kohde muodostuu? Onko kirjava ilmiömaailma otettavissa teoreettisesti haltuun? Samanaikaisesti vallitsee myös tutkittavien aineistojen määrällinen ja laadullinen moninaisuus. Tutkimusaineistot ovat ajassa ”kelluvia” sekä määrällisiä että laadullisia. Määrällinen ja laadullinen tulisi kyetä yhdistämään teoreettisesti perustelluksi käsitteistöksi, kuvaksi todellisuudesta. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus joutuu vastaamaan tiedon tuottamisen reaaliaikaisuuden haasteeseen. Uudella tavalla. Erityisesti haaste nousee esiin yhteiskuntapolitiikan taholta. Jäähyväisluennossaan Kinnunen pohtii, onko tämä tieteen näkökulmasta toteutettavissa ja miten.

Perjantaina 28.2.2020, klo 13–15, LS 6: Matkailu antroposeenin aikakaudella

Antroposeeniksi kutsutaan meneillään olevaa aikakautta, jossa ihmiskunnasta on tullut planeettamme toimintaa muuttava geologinen voima; kuudes sukupuuttoaalto ja biodiversiteettikriisi juontuvat osin ihmisen toiminnasta maapallolla. Matkailun rooli ja sen kriittinen tarkastelu tässä ajassa on välttämätöntä eikä vähiten siksi, että matkailulla on osansa maailman kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa. Erityisesti lentoliikenteen tulevaisuuden voimakkaat kasvuskenaariot vaativat kriittistä tarkastelua ja vaihtoehtoisia näkökulmia.

Puheenvuorossaan apulaisprofessori Outi Rantala, tutkijatohtori Tarja Salmela ja tutkijatohtori Emily Höckert avaavat keskustelun vaihtoehtoisista matkailun tarinoista keskittymällä erityisesti lähimatkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin antroposeenin aikakaudella. Alustus perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen Matkailua lähelle - uusmaterialistinen näkökulma, www.ilarctic.com.


Perjantaina 20.3.2020, klo 13–15, LS 6: Jäteinfrastrukturoinnilla kohti kiertotaloutta?

Ympäristökriisin aikakaudella modernin ajan infrastruktuurit ovat muuttuneet itsestään selvistä arjen kannattelijoista ongelmallisiksi, jopa haitallisia käytäntöjä ylläpitäviksi jähmeiksi rakenteiksi. Vanhentuneet infrastruktuurit pitää kiireesti muuttaa vastaamaan uusia tarpeita. Teemu Loikkanen ja Veera Kinnunen tarkastelevat kiertotalouden infrastruktuureja muutoksessa kysymällä, miten kiertotalouden toteuttaminen häiritsee eri toiminnan tasoilla, kuten kaupunkipolitiikassa ja jätehuoltotyössä.

Loikkanen ja Kinnunen ovat tutkijoita Suomen Akatemian rahoittamassa Jäteyhteiskunta-hankkeessa, jossa tarkastellaan millä tavoin jäte on kietoutunut arkipäiväiseen elämään, talouteen, käytäntöihin ja sosiokulttuuriseen järjestykseen.


Perjantai 24.4.2020, klo 13–15, LS 6: Tieteellinen tutkimus ja tuotteistettu tieto

Jean-Francois Lyotard ennusti vuonna 1985 teoksessaan Tieto postmodernissa yhteiskunnassa tieteellisen tiedon merkityksen muuttumista internetin mullistamassa maailmassa. Hän totesi, että tietojenkäsittelylaitteiden lisääntymisellä tulee olemaan tietojen kiertoon vähintäänkin vastaava vaikutus, joka aikanaan oli äänten ja kuvien kierron menetelmien kehittymisellä. Siksi tiedon luonne ei pysy entisellään ja on odotettavissa, että tieto ulkoistuu voimakkaasti suhteessa ´tietäjään´. Tiedosta tulee tuote myytäväksi, ja sitä käytetään, jotta se tuottaisi uutta arvoa uudessa tuotannossa. Mutta kävikö näin? Onko tieteellisen tiedon luonne muuttunut?

Alustuksessaan professori Suvi Ronkainen avaa tieteellisen tiedon erilaisia muotoja kysyen, olisiko tutkijoiden aika irtaantua metodologisista koulukunnista ja katsoa miten monimenetelmällisyys sekä digitaalisen maailman uudet mahdollisuudet oikeastaan edellyttävät jatkuvaa erityyppisen tiedon arviointikykyä. Ronkainen väittää, että elämme oikeastaan tilanteessa, jossa tieteellisen tiedontuotannon monimenetelmällisyys on rakentanut todellisuutta, jossa tieteellisen tutkimuksen tekijöistä on tullut tiedon ammattilaisia. Tutkijat ovat toimijoita maailmassa, jossa on ymmärrettävä uudenlaisilla tavoilla tutkimuksellisen tiedon erilaisia muotoja, rajoja, käytettävyyttä ja sovellettavuutta.

Perjantaina 15.5.2020, klo 13-15, LS 6: Saanko luvan kalatanssiin? Kohtaamisia vesistön tanssisalissa

Kalastaminen herättää tuntemuksia. Vastustavat puheenvuorot nostavat esiin kalastamiseen sisältyvän ihmiskeskeisyyden. Asetelman, jossa kalan kuolema voi olla tavoite, läsnä tai esillä. Näissä äänenpainoissa on esitetty myös vaatimuksia kalastamisen totaalisesta lopettamisesta¬–vedoten kalojen pöyristyttävään rääkkäämiseen. Kalastuksen tutkimustakin voidaan näin pitää paheksuttavana ja sopimattomana toimintana. Tällöin on lupa jatkaa häiritsevää tutkimuksellista vaivaamista, pohtia kalastuksessa tapahtuvia monilajisia ja monimuotoisia ongelmallisia kytköksiä. Viipyillä vaikeuden kanssa – harjaantua ongelmallistamaan. Etsiä uteliaasti yllättäviä ajattelemisen mahdollisuuksia, siihen mitä tämä hankala kanssaolo tarjoaa.

Yliopistonlehtori Vesa Markuksela alustaa kalastamisen moninaisista kohtaamisista ihmisten, kalojen ja luonnon sekä teknologian kanssa. Kertomalla tarinan kalastamisesta kalastajan ja kalan välisenä paritanssina, joka tapahtuu vesistön tanssisalissa. Tanssiorkesterina toimii sää, joka määrää kalatanssin rytmin ja temmon.


****

Perjantaiseminaarin tavoitteena on esitellä yhteiskuntatutkimuksen ajankohtaisia tutkimusaiheita ja tuloksia, keskusteluja ja näkökulmia sekä tarkastella yhteiskuntakriittisesti ajankohtaisia ilmiöitä. Perjantaiseminaari jatkaa keskustelua yhteiskuntatutkimuksen vaikuttavuudesta ja merkityksestä teoksen Jarno Valkonen (toim.) Häiritsevä yhteiskuntatutkimus (Lapland University Press, Rovaniemi, 2018) hengessä: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63421

Luentojen teema valikoituu kunkin alustajan mielenkiinnon mukaan, eikä noudata tarkkaa etukäteissuunnitelmaa. Yhteistä luennoille on teeman ajankohtaisuus sekä kriittinen ja pähkäilevä ote. Käytännössä kyse voi olla uuden julkaisun tulosten esittämisestä, vierailevan tutkijan puheenvuorosta, ajankohtaiseen ilmiöön tarttuvasta tutkijapuheenvuorosta tai vaikkapa professorin jäähyväisluennosta.

Luentoja järjestetään noin neljän viikon välein, eli käytännössä kerran kuukaudessa. Kunkin luentoseminaarin kesto on maksimissaan kaksi tuntia, muita rakenteellisia ehtoja ei seminaarille aseteta. Pyrkimys on, että perjantaiseminaarista muodostuisi keskusteleva, akateeminen yhdessäoppimisen käytäntö. Tilaisuuteen toivotaan laveasti yleisöä niin henkilökunnasta kuin opiskelijoista. Joka kerralla on tarjolla kahvia, teetä ja pientä napposteltavaa!

Kurssin suorittaminen:

Häiritsevä yhteiskuntatutkimus -perjantaiseminaari on laajuudeltaan 3-5 op:n kurssi. Se suoritetaan luentopassi-käytännön mukaisesti koodilla TUTA0303, Valinnaiset laadullisen tutkimuksen lähestymistavat. Luentopassin periaatteet ja käytännöt kerrotaan seminaarisarjan avauskerralla kuten myös se, mihin kurssin suorittamalla voi saada korvaavuuksia.

Lisätietoja:
Professori Jarno Valkonen, jarno.valkonen(at)ulapland.fi