• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2019
 
VäikkätiedoteTiina.jpg
Kuva: Ellan Räisänen

Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvät

23.5.2019

YTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen.

Qvistin väitöstutkimus tarkastelee parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä empiirisesti erityisesti uhrinäkökulmasta; uhrin oikeusturvan, etujen ja tarpeiden kannalta. Tutkimus paikantuu parisuhdeväkivallan käytäntöjä ja avuntarpeiden tunnistamista palvelujärjestelmässä koskevien tutkimusten joukkoon.

— Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät uhrin etujen huomioimisen. Esimerkiksi Istanbulin sopimus edellyttää, ettei lähisuhdeväkivallan uhria pakoteta sovittelunkaltaisiin vaihtoehtoisiin ratkaisu- tai tuomitsemismenettelyihin. Lähisuhdeväkivallan uhri ei ole pelkästään fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhri, vaan usein kyse on itsemääräämisoikeuden laajamittaisesta ja jatkuvasta loukkaamisesta, Qvist toteaa.

Tutkimuksen päätavoitteina on selvittää, miten parisuhdeväkivaltarikos merkityksellistyy osana sovittelumenettelyn käytäntöjä sekä millaista toimijuutta menettelyssä parisuhdeväkivallan uhrille ja epäillylle tekijälle luodaan.

—Tutkimukseni teoreettisina välineinä lähestyn parisuhdeväkivallan sovittelua muun muassa sukupuolistuneen väkivallan, yhteiskunnallisen hallinnoinnin, moraalijärjestysten, toimijuutta sekä haavoittuvuutta koskevan käsitteistön näkökulmia yhdistellen, Qvist kertoo.

Tutkimuksen aineisto koostuu muun muassa kaikille Suomen sovittelutoimistoille ja kolmelle väkivaltatyötä tekevälle järjestölle osoitetuista kyselyistä, opaskirjan artikkeleista, 146:n parisuhdeväkivaltatapauksen sovitteluasiakirjoista, uhriteemaisen työryhmän asiantuntijakeskustelusta sekä sovittelutoimistossa tehdyistä asiantuntijahaastatteluista ja sovittelumenettelyyn osallistuneen uhrin haastattelusta.

Sovittelu uusintaa parisuhdeväkivallan uhrin ja epäillyn tekijän välistä valtaepätasapainoa.

— Valtaosassa tutkimusaineiston sopimuksia sopijaosapuolina olevat asianomistaja eli uhri ja rikoksesta epäilty tekijä ovat eri henkilöitä eli fyysinen väkivalta ei ole molemminpuolista, vaan rikoksella on nimetty sekä väkivallan käyttäjä että sen kohde. Kuitenkin sopimuksellisuuden myötä sekä rikos että osapuolten väliset alistavat valta-asemat häivyttyvät, Qvist toteaa.

Qvistin mukaan nykyinen parisuhdeväkivallan sovittelumenettely ei ole toimiva osa palvelujärjestelmän väkivaltatyötä, vaan osa rikosoikeusprosessia. Tutkimus ehdottaa, että väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, katkaisemiseksi ja jälkihoitamiseksi tulee kehittää sovitteluun ohjaamisen sijaan osapuolten auttamis- ja tukipalveluita. Palveluohjauksen kautta uhrit ja tekijät saavat apua väkivalta- ja muihin ongelmiin sekä tukea niistä selviytymiseen. Parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelun ei tule missään tilanteessa korvata rikosprossia.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Qvistin väitöskirja ”Parisuhdeväkivallan sovittelu Suomessa” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 1.6.2019 klo 12 Esko ja Asko-salissa. Vastaväittäjinä toimivat yliopistonlehtori Marita Husso Jyväskylän yliopistosta ja professori Leo Nyqvist Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Suvi Ronkainen Lapin yliopistosta.


Tietoa väittelijästä:

Tiina Qvist (s. 1978 Oulussa) kirjoitti ylioppilaaksi Kemin lukiosta vuonna 1997. Qvist aloitti sosiologian opinnot Lapin yliopistossa 1997 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2005.

Qvist toimi vuosien 2005-2006 ja 2007 aikana tutkimusavustajan ja tutkimusprojektityöntekijän tehtävissä Lapin yliopiston Menetelmätieteiden laitoksella sekä vuonna 2006 kunnallisalan työtehtävissä Kemin kaupunginkansliassa. Vuosien 2006-2016 aikana hän työskenteli eri mittaisia jaksoja mm. Alli Paasikiven Säätiön sekä Koneen Säätiön apurahatutkijana. Vuosina 2011-2013 Qvist työskenteli tutkijana ja tohtorikoulutettavana Sosiaalitieteiden valtakunnallisessa jatkokoulutusohjelmassa, Vallan ja hallinnan kulttuurien tutkimuksen yksikössä Lapin yliopistossa.

Lisätietoja:

Tiina Qvist
tqvist(at)ulapland.fi

Julkaisun tiedot:

Tiina Qvist: Parisuhdeväkivallan sovittelu Suomessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 253. ISBN 978-952-337-138-5. ISSN 1796-6310.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK