Väitökset 2020 | Lapin yliopisto

Väitös: Palvelumuotoilijoiden tunnetaitojen merkitys yhteiskehittämisen käytännöissä

28.12.2020 11:00

Palvelumuotoilija toimii usein fasilitaattorina yhteiskehittämisen työpajoissa, ja häneltä edellytetään erityistaitoja miellyttävän osallistumiskokemuksen luomiseksi. Fasilitaattorin vastuulla on herättää ryhmässä yhteishenkeä ja tukea aktiivista vuorovaikutusta luovan ideoinnin edistämiseksi. MA Mariluz Soto esittelee väitöstutkimuksessaan kolme palvelumuotoilijalle keskeistä tunnetaitoa ja laajentaa näkemystä siitä, mikä on tunteiden rooli palvelumuotoilussa.

Väitös: Etäsuhteissa elävien parien yhteydenpito vaatii uutta, enemmän tunteita välittävää viestintäteknologiaa

1.12.2020 11:00

Nykyään yhä suurempi osa ihmisistä elää etäsuhteissa, mikä johtuu ajankohtaisen koronapandemian ohella erilaisista opintoihin, töihin ja perhesuhteisiin liittyvistä elämäntilanteista. M.Des. Hong Lin väitöstutkimus tuo ilmi, että perinteiset viestintävälineet eivät kuitenkaan pysty riittävästi välittämään etäsuhteessa elävien ihmisten koko tunteiden kirjoa. Li esittelee työssään, miten muotoilun näkökulmia hyödyntäen voidaan suunnitella vuorovaikutusta parantavaa viestintäteknologiaa.

Väitös: Visuaalinen keskustelu muokkaa yhteisöjä – kännykkäkameralla otetut valokuvat ovat merkittävä osa arkiviestintää

24.11.2020 9:00

TaM Altti Näsi esittelee väitöstutkimuksessaan visuaalisen keskustelun konseptin, jolla tarkoitetaan yksilöiden välillä ja yhteisöjen sisällä esiintyvää kuvaviestintää. Yksilöt ja organisaatiot osallistuvat suunnitelmallisesti visuaaliseen keskusteluun. Näsin mukaan arkivalokuvaamisella on yhteisöissä monia sosiokulttuurisia merkityksiä ja tehtäviä, sillä valokuvat välittävät nopeasti ja helposti sekä tietoa että tunnetiloja.

Kuva väitöstiedote 2_KPulkkinen_11 2020_550x367 Maarit Haataja.jpg

Väitös: Ulkopuolisten vaatimusten ja akateemisen tutkimuksen vaikea tasapaino

23.11.2020 10:49

Kirsi Pulkkisen väitöskirjatutkimuksen kohteena on tutkiminen itsessään. Hänen havaintojensa mukaan ulkopuolisen rahoituksen ja kumppanuuksien vaatimukset turhauttavat, mutta tarjoavat myös keinon turvata akateemista vapautta.

Väitös: Kokemuksellinen kuvaus omasta adoptiolapseudesta on elämänkestävä prosessi

20.11.2020 11:00

Väitöstutkimuksessaan VTM Seija Siivola on perehtynyt kotimaisesti adoptoitujen kertomuksiin siitä, mitä on olla adoptoitu. Tutkimuksen perusteella adoptiosta kertominen on hyvin tärkeää ja rakentaa oman elämän merkityksellisyyttä. Kokemus adoptiosta muuttuu ajan kuluessa ja elämäntilanteiden vaihtuessa.

Mikko Huttunen, taustallaan vihreitä pensaita.

Väitös: Droonit haastavat ilmailun turvallisuussäännöt

20.11.2020 9:00

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit ovat muuttaneet merkittävästi siviili-ilmailua. Ne aiheuttavat lukuisia ongelmia erityisesti ilmailun turvallisuutta koskevalle lainsäädännölle. OTM Mikko T. Huttunen erittelee väitöskirjassaan drooneihin liittyviä ongelmia ja niihin pureutuvia lainsäädännöllisiä lähestymistapoja.

Väitös: Lapsi- ja perhesosiaalityön käytäntöjen rakentuminen Liettuassa

18.11.2020 14:00

Roberta Motiečienėn väitöstutkimus Constructing child and family social work discursive practices in Lithuania perustuu lapsi- ja perhesosiaalityöntekijöiden kertomuksiin Liettuassa. Liettuan lyhyt itsenäisyyden aika – vasta 30 vuotta – on merkittävästi vaikuttanut maan sosiaalityön käytäntöihin. Uusliberalistisessa yhteiskunnassa painotetaan yksilöllisyyttä ja tehokkuutta samalla kun pyritään turvaamaan lasten ja perheiden oikeudet. Samalla yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja ulkoisten resurssien puute vaikeuttavat eettisten periaatteiden mukaisesti toimivien perhesosiaalityöntekijöiden työntekoa.

Väitös: Palvelumuotoilutyöpajoissa aktivoidaan yhteisöjä ja organisaatioita kehittämään yhdessä

3.11.2020 15:00

Muotoilun ajattelumalleja, prosesseja ja menetelmiä hyödynnetään nykyään yhä monimutkaisempiin kehittämisen kohteisiin, kuten esimerkiksi vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Usein osana tällaisia kehittämisprojekteja järjestetään työpajoja, joissa hyödynnetään palvelumuotoilua ja joihin eri osapuolet sekä sidosryhmät kutsutaan. Toiminnan lisääntyessä tarvitaan laajempaa ymmärrystä työpajatyöskentelyn mahdollisuuksista ja rajoitteista. TaM Essi Kuure perehtyy aiheeseen väitöskirjassaan “Service Design Workshops in Design Practice”. Hän avaa työpajojen roolia muotoilutoiminnassa sekä osallistujien erilaisia rooleja ja kokemuksia – ja siirtää näin huomion prosessien ja menetelmien tarkastelusta ihmisiin.

Väitös: Kestävän muotoilun ja muotoilun kuluttamisen perusteet löytyvät pohjoisesta luontoyhteydestä

13.10.2020 13:00

YTM, TaK Piia Rytilahti tarkastelee väitöskirjassaan muotoilun kuluttamista ulkoilmaharrastuksissa – kuten golfissa, metsästyksessä, hiihtovaelluksessa ja kiipeilyssä – käytettävien tuotteiden ja palveluiden kautta. Rytilahti kuvailee työssään, miten muotoilun näkökulman avulla voidaan tehdä ymmärrettäväksi myös vaikeita asioita, kuten kestävän kuluttamisen periaatteet. Hänen rakentamansa teoreettinen malli auttaa hahmottamaan, miten yksittäisen ihmisen arkisen toiminnan voi käytännönläheisesti ymmärtää kestävyyden mukaisesti.

Anu Kippola-Pääkkönen_väitöstiedote_web.jpg

Väitös: Perheiden sopeutumisvalmennus ja vertaistuen merkitys kuntoutuksessa

13.10.2020 8:50

Sopeutumisvalmennus on psykososiaalista kuntoutusta, jota tarjotaan lapsille, nuorille ja aikuisille. Valmennukseen osallistuvilla kuntoutujilla on jokin pitkäaikaissairaus, kehityksen häiriö tai vamma. YTM Anu Kippola-Pääkkönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan lasten vanhempien sopeutumisvalmennukseen liittyviä odotuksia, saatua tukea ja koettuja vaikutuksia sekä vertaistuen merkitystä kuntoutuksessa. Väitös esittelee uutta tietoa lasten ja nuorten perheille toteutetusta sopeutumisvalmennuksesta, ja tulokset ovat hyödynnettävissä psykososiaalisten palveluiden kehittämistyössä.

Väitös: Päihderiippuvaisuus perheessä – päihdeongelman vaikutus perhejärjestelmään

12.10.2020 8:30

Jóna Margrét Ólafsdóttirin väitöstutkimuksen mukaan päihdeongelmaisen henkilön perheenjäsenet kokevat eri tavoin sen, miten ongelma vaikuttaa heidän omaan henkiseen hyvinvointiinsa, psykososiaaliseen tilaansa ja koko perhejärjestelmään. Päihdeongelmaisen henkilön perheenjäsenet voivat kärsiä lisääntyneestä masennuksesta, ahdistuksesta ja stressistä. Lisäksi he voivat kokea, että perhe on epäyhtenäisempi ja että perheenjäsenten välinen kanssakäyminen on vähäisempää verrattuna perheisiin, joissa ei ole päihdeongelmaista jäsentä.

Väitös: Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissa

9.10.2020 13:00

Siviili-, hallinto- ja rikostuomioistuimissa käsitellään usein samoja tapahtumia ja ratkotaan samoja oikeudellisia ongelmia. Oikeuskäytännössä nouseekin toistuvasti esiin kysymys siitä, millainen on ratkaisun oikeudellinen merkitys myöhemmässä, toisenlaista prosessimenettelyä noudattavassa oikeudenkäynnissä. OTL Anu Mantila tarkastelee väitöskirjassaan hallinto- ja siviilituomioiden sitovuutta sekä hallintotuomioistuinten oikeus- ja näyttökysymysratkaisujen vaikutusta rikosprosessissa. Miten ja millä kriteereillä ratkaisujen merkitystä tulisi arvioida?

Väitös: Palvelumuotoilu ja tekoäly ihmislähtöisten digipalveluiden muotoilemisessa

6.10.2020 10:00

Digitaalisilla teknologioilla on yhteiskunnassamme kasvava rooli. Erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään yhä enemmän osana palvelukokonaisuuksia joko näkyvästi tai palvelun taustalla. Yksi näistä ratkaisuista on tekoäly. TaM Titta Jylkäs tutkii väitöstyössään tekoälyn vaikutuksia digitaalisten palveluiden muotoilemiseen ja niitä suunnittelevan palvelumuotoilijan työhön. Hän tarkastelee sitä, millaisia muutoksia tekoäly saa aikaan asiakkaiden ja erilaisten palveluiden vuorovaikutuksessa ja miten tekoäly vaikuttaa näiden palveluiden muotoilemiseen.

Väitös: Kuolan saamelaisten suullisen perimätiedon välittämät kokemukset neuvostoajan väestösiirroista ja sosiaalisesta manipulaatiosta

5.10.2020 9:00

M.A. Lukas Allemann kuvaa väitöskirjassaan, miten Kuolan niemimaalla asuvat ihmiset ovat kokeneet neuvostoaikaiset valtion toteuttamat väestösiirrot ja millaisia seurauksia niillä on ollut. Erityisesti saamelaiset ovat kärsineet siirroista monin tavoin. Allemann rakentaa työssään – ensimmäistä kertaa – kokonaisvaltaisen kuvan Kuolan saamelaisten kokemasta sosiaalisesta muutoksesta, unohtamatta kuitenkaan alueen etnistä moninaisuutta ja muita alueellisia identiteettejä.

Väitös: Suomalaisen ja saksalaisen ammattikoulutusjärjestelmän koulutusuudistuspuheiden analyysi osoittaa erilaisten toimijapositioiden ja -identiteettien yhtäläisyyksiä ja eroja

11.9.2020 9:00

YTT Jari Koivumaan kasvatustieteellisessä väitöskirjassa ”Kohti eurooppalaista osaamisperusteisuutta? Tutkimus suomalaisen ja saksalaisen ammattikoulutusjärjestelmän oppilaitostoimijoiden koulutusuudistuspuheista” analysoidaan syvällisesti ammatillisen koulutuksen eri toimijoiden näkemyksiä toimintaympäristön muutoksesta ja ammatillisen koulutuksen uudistuksista. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia siihen, millä tavalla ja millaisilla sisällöillä ammatillista koulutusta olisi tulevaisuudessa kehitettävä. Lapin yliopisto kunnioittaa Jari Koivumaan muistoa julkaisemalla hänen väitöskirjansa postuumisti tiedekunnan määräämänä väitöspäivänä 11.9.2020.

Väitös: Videosovelluksen hyödyntäminen peruskoulun luokanopettajakoulutuksen reflektiotaitojen oppimisessa ja opettamisessa

8.9.2020 10:00

KM Minna Körkkö tarkastelee väitöskirjassaan Beneath the Surface: Developing Video-Based Refl¬ective Practice in the Primary School Teacher Education Programme mobiilipohjaisen VEO-videosovelluksen soveltuvuutta luokanopettajakoulutuksen reflektiotaitojen oppimiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Opettajan työhön kohdistuu nykyään monenlaisia muutospaineita, minkä vuoksi heidän reflektiotaitojensa kehittäminen on erityisen tärkeää. Körkkö suosittelee videotyöskentelyn sisällyttämistä laajasti opettajankoulutuksen opintoihin.

Väitös: Palvelumuotoilun ilkeät ongelmat

8.9.2020 9:00

Elämme maailmassa, jolle ovat tyypillisiä globaalit ilkeät ongelmat, kuten koronapandemia, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja ympäristön saastuminen. Yhteistä näille ongelmille on, että niillä on monimutkaisia yhteiskunnallisia kytköksiä eivätkä ne ole yksinkertaisesti ratkaistavissa. TM Mari Suoheimon väitöskirja “Approaching Wicked Problems in Service Design” kuvailee, millaisen haasteen ilkeät ongelmat asettavat palvelumuotoilulle ja tarjoilee työkaluja helpottamaan palvelumuotoilijoiden työtä ilkeiden ongelmien parissa.

Väitös: Islannin ja Yhdysvaltojen puolustussuhde ja Keflavíkin tukikohdan sulkeminen

2.9.2020 12:00

M.A. Gustav Pétursson tarkastelee väitöstutkimuksessaan Islannin ja Yhdysvaltojen puolustussuhteen keskeisiä piirteitä. Tutkimus osoittaa, että kansainvälisessä järjestelmässä epäsymmetristen valtasuhteiden luonnehtimiin puolustussuhteisiin vaikuttavat turvallisuusympäristön muutosten lisäksi taloudelliset tekijät sekä kansakunnan puolustuspolitiikasta vastaavien päättäjien näkemykset.

Väitös: Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

19.8.2020 10:00

Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisesti vertailtuna laadukasta, mutta samalla kuitenkin päiväkotiemme väliset laatuerot ovat suuria. Huolta herättävät myös peruskouluikäisten lasten kielteiset asenteet oppimista kohtaan. Lapsen oppimispolku alkaa jo varhaiskasvatussuunnitelmasta, joka yhdessä muiden opetussuunnitelmien kanssa muodostaa oppimista ohjaavan, elämänmittaisen jatkumon. KM Samuli Rannan väitöstutkimuksessa tarkastellaan päiväkodin opetussuunnitelmia positiivisen pedagogiikan näkökulmasta ja kerrotaan, kuinka voidaan rakentaa varhaisen vaiheen myönteisiä oppimiskokemuksia.

Väitös: Autenttisuuskompromissi – kriittis-realistinen näkökulma saamelaismatkailun sertifikaatteihin

18.8.2020 9:00

Cecilia de Bernardi (FM) tutkii väitöskirjassaan saamelaismatkailuun liitettävää autenttisuutta ja sitä, miten autenttisuutta voidaan hyödyntää saamelaiskulttuuri(e)n suojelemisessa ja markkinoinnissa. Erilaiset matkailun kontekstissa tehdyt autenttisuuden tulkinnat ovat johtaneet siihen, että saamelaiskulttuuria (-eja) on käytetty matkailussa hyväksi. De Bernardin mukaan eettinen saamelaiskulttuuri(e)n esittely ja markkinointi ovat matkailussa mahdollisia, kun käytetään yhteisesti sovittuja sertifikaatteja.

Väitös: Mobiilivideokommunikaatio 2005–2010

26.5.2020 10:25

Koronakriisin keskellä olemme ottaneet kotisohvillamme kollektiivisen digiloikan ja pidämme aiempaa enemmän yhteyttä toisiimme videoiden välityksellä. Tähän ajankohtaiseen ilmiöön pureutuu TaM Erika Reposen väitöskirja "Mobiilivideokommunikaatio 2005–2010". Hän tarkastelee työssään netin kautta jaettavien kännykkävideoiden ensimmäisiä vuosia, mobiilivideokommunikaation ilmiötä ja sen ominaispiirteitä.

Väitös: Kun saimme poroja, muutimme tundralle - Jamalin nenetsien puhuttu ja vaiettu historia

18.4.2020 14:39

Roza Laptander tarkastelee väitöksessään Läntisessä Siperiassa sijaitsevan Jamalin niemimaan nenetsiporonhoitajien suullista perimätietoa. Erityisesti Laptander keskittyy siihen, mikä on hiljaisuuden ja vaikenemisen rooli osana suullista perimätietoa ja sen välittämistä sukupolvelta toiselle.

Väitös: Virkasalaisuusrikosta koskevat tunnusmerkistöt tulisi kumota

14.4.2020 12:44

Jenna Laurikkalan väitöstutkimuksen perusteella virkasalaisuusrikosta koskevia tunnusmerkistöjä ei voida enää pitää ajantasaisina johtuen muun muassa työtehtävien ulkoistamisesta ja yksityistämisestä.

Väitös: Piercing the Corporate Veil in Finland – A Multijurisdictional Study Aimed at Developing the Finnish Piercing Doctrine

28.2.2020 11:40

Väitöskirjassaan “Piercing the Corporate Veil in Finland – A Multijurisdictional Study Aimed at Developing the Finnish Piercing Doctrine” OTM Anssi Kärki selvittää samastamisen edellytyksiä kotimaisessa oikeudessa. Tutkimustulosten avulla osakeyhtiömuotoisen liiketoiminnan potentiaaliset vastuut voidaan määritellä aiempaa selkeämmin ja ne ovat paremmin ennustettavissa.

Väitös: Puhun omaa kieltäni ja koen kauneuden – alkuperäiskielten opetuksen dekolonisaatio Japanin Riukiusaarilla saamen kielen elvyttämisen näkökulmasta

18.2.2020 10:16

"En ollut koskaan tuntenut olevani alkuperäisyhteisön jäsen, kunnes aloitin yliopisto-opinnot ja luin englanniksi kotisaaristani ja niiden kielistä." Näin alkaa Madoka Hamminen väitöskirja, jossa hän tutkii alkuperäisyyden merkitystä hänelle itselleen. Tutkija lähestyy aihetta pohtien varttumistaan Japanin Riukiusaarilla ja elämäänsä kieliyhteisönsä ulkopuolella. Alkuperäiskielen elvytystä koskeva väitöstutkimus tarjosi Hamminelle mahdollisuuden kertoa muille itsestään, palata kulttuuriperintönsä pariin, nähdä miten alkuperäisyys mielletään maailmalla ja arvioida uudelleen oman yhteisönsä mahdollisuuksia.

Väitös: Euroopan unionin politiikan ja tukikilpailun vaikutus valtiontukisääntelyyn

14.1.2020 10:06

Väitöskirjassaan ”Euroopan unionin politiikan ja tukikilpailun vaikutus valtiontukisääntelyyn” OTM, KTM, TkK Eelis Paukku toteaa, että politiikka ja erityisesti Euroopan unionin tavoitteet ovat vaikuttaneet huomattavasti valtiontukisääntelyn sisältöön sekä siihen, miten jäsenvaltiot voivat käyttää varojaan. Valtiontukisääntelyn sisältö on pysynyt vuosikymmeniä ennallaan, mutta sen tulkinta on muuttunut voimakkaasti. Unionin vaihtuvat poliittiset tavoitteet ja vallankäytön määrä sääntelyn toimeenpanemiseksi selittävät tapahtuneen muutoksen.

Väitös: Asiakaslähtöisyys osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa

13.1.2020 12:05

Ammatillisen koulutuksen reformi oli yksi pääministeri Sipilän hallituskauden kärkihankkeista. Reformin tavoitteena oli vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin ja varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saanti. Sen tuloksena ammatillinen koulutus uudistettiin osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi. KM Riitta Karusaari määrittelee väitöskirjassaan uudistuneen ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä, kun ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarkistavat ja uudistavat asiakaslähtöisiä toimintatapoja.

Väitös: Innostus on eteenpäin vievä voima ammatillisen koulutuksen opettajan työssä

20.12.2019 13:26

Ammatillista koulutusta, kuten koko työelämää, leimaa tänä päivänä jatkuva muutos, joka heijastuu myös opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä johtajien ja esimiesten työhön. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa oppilaitosten tulee toimia tuloksellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti mutta vähenevin resurssein. FM, KM Sanna Wenströmin väitöstutkimus osoittaa, että ammatillisen koulutuksen opettajien työssään kokema innostus on tekijä, joka voi edistää opettajan ja koko oppilaitosyhteisön myönteistä muutosta, hyvinvointia ja jatkuvaa kehittymistä ja sitä kautta tuloksellista ja laadukasta koulutusta.