APD

Hankkeen tavoitteet

APD-projektissa keskitytään monen toimijan joustavaan yhteisen arvonluonnin prosessin kehittämiseen ja tutkimiseen kolmesta eri näkökulmasta ja yli toimialojen:

1. joustavan sopimisen näkökulmasta (oikeustieteellinen tutkimus)
2. organisoinnin ja hankintakyvykkyyksien näkökulmasta (tuotantotalous)
3. viestinnän näkökulmasta (informaatiotutkimus).

Lisäksi sosiaalisten agenttipohjaisten simulaatiomenetelmien avulla simuloidaan erilaisten organisointitapojen tehokkuutta. Simuloinnin kehittäminen toteutetaan yhteistyössä Stanfordin yliopiston CRGP -tutkimusryhmän kanssa.

Hankkeen koordinaattori

Tekes: Uusi Arvonluonti
Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston konsortiohanke
1.4.2015–31.3.2017
hankkeen johtaja: apulaisprofessori Kirsi Aaltonen, Oulun yliopisto, tuotantotalouden laitos
Lapin yliopiston vastaava johtaja: Professori Soili Nysten-Haarala

Yrityksissä tapahtuva tutkimustyö
Päätoimija
Siili Solutions Oyj
Vision Alliance Partners

APD-hankkeen taustat

APD (Value co-creation in agile project development) eli Arvon yhteistuotto ketterässä projektikehittämisessä

Uusien tuotteiden ja palvelujen sekä näiden integroitujen kokonaisuuksien, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, kehittämisessä on pyrkimys enenevässä joustavaan, monen organisaation ja toimijan yhteistyöhön. Näin toimimalla suunnitteluprosessin epävarmuuksia on mahdollista hallita paremmin, jotta kehitettävä tuote saavuttaisi sille asetetut päämäärät ja suorituskykyvaatimukset mahdollisimman hyvin.

Arvon luonnin logiikka monimutkaisissa projekteissa onkin muuttumassa vahvasti yhteiseksi ja joustavaksi systeemitason arvonluonniksi sen sijaan, että systeemissä olisi toimijoita, jotka kilpailisivat keskenään tuhoten arvoa. Arvonluonnin suuntaviivoja ja kehitettävän tuotteen tai palvelun tavoitteitakaan ei välttämättä määritellä tiukasti vielä projektin alussa.

Tämä arvon luonnin murros on näkyvissä monilla eri projektipohjaisilla toimialoilla; murrosta tukevat erityisesti erilaiset uudet toimintamallit ja prosessit eri toimijoiden integroimiseksi sekä täysin uudenlaiset yhteistoimintaan ja joustavaan sopimiseen perustuvat sopimusmallit.

Ketterän kehittämisen mallit

Uusista käytäntölähtöisistä toimintamalleista merkittävimpiä ovat ketterän kehittämisen mallit (agile project development) tietojärjestelmäkehityksen puolella, joita ollaan tällä hetkellä soveltamassa laajamittaisesti Suomessa julkisen tietohallinnon monitoimijakontekstiin sekä erilaiset Suomessa tällä hetkellä pilotoitavat allianssimallit (integroidut projektitoimitukset) talonrakentamisen ja infra-rakentamisen toimialoilla. Arvoa siis luodaan inkrementaalisti ja joustavasti, panostaen erityisesti toimijoiden väliseen yhteistyöhön, monitoimijaprojektin arvonluonnin maksimointiin, ja varsinaisen kehitettävän tuotteen/palvelun vaikuttavuuteen ja suorituskykyyn.

Arvonluonnin murrosta tukevat uudet toimintamallit vaativat kuitenkin radikaaleja muutoksia siihen, miten itse tuotteita ja palveluita kehittäviä projekteja johdetaan, hankitaan, neuvotellaan ja organisoidaan. Lisäksi juridisesta ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta hankintaprosessit ja itse sopimussisällöt vaativat kehittämistä. Myöskään uusien mallien soveltuvuudesta erilaisiin projekteihin (epävarmuus, koko, uutuus, monimutkaisuus) ja monen toimijan konteksteihin ei ole riittävästi tutkimustietoa. Tämän lisäksi eri toimialoilla tapahtuva arvonluonnin murros ja sen prosessit ovat tapahtuneet erillään. Toimialojen välisten käytänteiden vertailu tarjoaakin merkittävää potentiaalia: Miten esimerkiksi rakentamisen toimialalla pilotoitavia allianssimalleja ja näiden keskeisiä ideoita voitaisiin soveltaa monen toimijan monimutkaiseen tietojärjestelmäkehitysprojektiin?